The End.

Tässä sitä ollaan oltu jo pari viikkoa Suomessa. Nytkään ei ole kauheasti aikaa kirjoitella, kun koulupäivä alkaa. Päätin kuitenkin nyt lopettaa tämän blogin.

Vuosi meni nopeaan, nopeampaan kuin arvasikaan. Syksy alkoi jännittävissä merkeissä, kun kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Syksyn aluksi tunsin oloni aika yksinäiseksi, sillä muutamia tuttavia lukuunottamatta niin aktiivista kanssakäymistä kenenkään kanssa ei ollut ja olin huono tuppaamaan mihinkään mukaan. Kaikki oli opettelua ja vähän pelottavaa, mutta kuitenkin niin ihanaa, sillä kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Alkoi pikkuhiljaa tuleen sinuiksi eri kielten kanssa ja elämä oli edessä.

Syksyn edetessä muodostui yhä lisää tuttavia, joista osa hyvinkin läheisiä. Vasta marras-joulukuussa alkoi todenteolla päästä sisään tähän maailmaan ja vaihtarielämään. Se aika oli huippua, vaikka olikin syksyn synkeintä aikaa. Paljon tapahtui ja paljon tehtiin, muistoja tuli rutkasti. Jouluna kotiin tullessa oli surkea olo, sillä suurin osa tuttavista jätti Tukholman lopullisesti. Paljon hyviä kavereita, joita vasta oppi tuntemaan.

Joulun jälkeen alkoi uusi kausi. Tapasin suuren joukon uusia ihmisiä ja aloitin vuoden aktiivisemmin kuin syksyn. Vanhoihin kamuihin pidettiin vähän yhteyttä, mutta aika meni kaikessa uudessa. Nyt muodostui myös suomalaisten jengi, mutta unohtamatta muita ulkkareita. Oma korridoorinikin alkoi aktiivisemmaksi. Kevät meni vielä nopeampaa kuin syksy.

Matkoja tein Kirunaan, jossa vietin ihania rauhoittavia hetkiä kahden saksalaistytön kanssa. Sitten Itävaltaan ja Unkariin tapaamaan vaihtarikavereita ja suomalaisia, viikko yksin matkustellessa kaverilta kaverille oli uuvuttavaa, mutta hienoa!! Sitten alkoi jo kevät kirkastua Tukholmassa.

Pääsiäisenä Berliiniin, huippumatka Suomesta käsin, huhtikuun puolivälissä pikareissu kauniiseen Glasgowhun. Wappu Uppsalassa picnicillä, ja sen jälkeen paljon kivoja grillailuja Lappiksen luona suomalaisporukalla. Kaikkea mahtavaa, että tulee nyt pala kurkkuun:)

Toukokuu alkoi tekemään loppuaan, vietettiin viimeisiä iltoja ja sitten tein mahtavan matkan Ateenaan tapaamaan taas vaihtarikavereita. Oli upea reissu sekin. Sen jälkeen oli aika viettää viimeisiä bileitä ja sanoa heihei tutuille suomalaisille ja viettää railakasta vaihtariviikonloppua viimeistä kertaa.

Muistoja Muistoja ja Kokemuksia. Niitä oli vuosi täynnä! Vielä ne eivät ole järjestäytyneet päässäni kauniiksi kansioksi, vaan ajelehtivat ja pompsahtelevat mieleeni eri tilanteissa. Kokemus oli hieno ja mukaan mahtui tunteita laidasta laitaan. En kuitenkaan kadu lähtöäni missään tapauksessa. Upea lukukausi ja paljon kaikkea jäi käteen. Ainakin muutama ystävä ja niiden kanssa rupatellessa voi vaihtovuotta jatkaa vaikka aina:)

Mitä tähän voisi sanoa? Se oli hienoa. Se on ohi ja on aika jatkaa elämää yhtä kokemusta rikkaampana (tai miljoonaa).

Kotona, lopullisesti.

Sitä sitten istutaan Vesilahdessa ja kirjotellaan blogia. Päätin raapustaa nyt jo vielä viimesien päivien tekemisiä ja katsoa myöhemmin loppukatsausta:) Hurjaa olla kotona.

Maanantain vika illallinen Proffassa meni mukavasti 3 tuntia jutellen. Istuttiin ulkona niin ehdin bongata monta tuttua ohikulkevaa ja sanottua monelle heit. Oli aika katsoa ICAn maisemia viimesiä kertoja.

Tiistaina lähdin aamupäivästä pienellä paatilla kohti Waxholmia. Hieno merimatka, joskin hieman tuulinen. Waxholm oli ihanan idyllinen paikka. Aurinko paistoi, lokit kirkui, meri liplatti, syreenit kukki ja punamultaisten talojen pihalta kuului mm. syntymäpäivälauluja. Kiertelin siellä jonkin aikaa päämäärättömästi ottaen mitä erikoisemmista ja sympaattisemmista kohteista kuvia. Sitten otin bussin alleni ja lähdin kohti Tukholmaa, bussi tulee KTHlle ja siitä lähdin kohti keskustaa edelleen kamera kädessä. Paljon tuli nähtyä vielä uutta ja monta kohdetta mistä on pitänyt ottaa kuva tuli kohdattua. Huomasin taas uusia ulottuvuuksia siitä, miten Tukholman kadut kulkeekin yllättäen suuntaan mihin en olisi arvannut ja sen sellaista.

Illalla olin uuvuksissa, mutta siivosin urheasti huonettani ja istuin illan olkkarissa toivoen näkeväni ihmisiä, jotta voisin sanoa heihei. Kovin montaa en nähnyt ja muutamalle en alkuillasta tajunnut sanoa. Noh, keskiviikkona jätin tyylikkäästi heille lapun:)

Keskiviikkoaamuna porukat tuli ja ahdettiin auto täyteen. 3 kassista olikin tullut 13 vuoden aikana. Auto oli TÄYNNÄ. Ensin suunnistettiin koululle palauttaan mun avain. Oli haikee hetki pudottaa avain postiluukusta ja jättää siis lopullisesti Lappis siinä samassa. Sit lähdettiin suunnistaan kohti Djurgårdenia. Parin harhaosuman ja tunnelin jälkeen navigaattori oli niin sekaisin, et päädyttiin melkein Tyresööhön asti ennekuin sain järkee sen verta, et nyt on kyl käännyttävä ja katottava laitteelle uus suunta:)

Käytiin siis Junibackenissa, jossa on Astrid Lindgrenin ja Elsa Beskowin kertomuksiin tehtyjä satumaailmoita. Yhdes vaihees istuttiin sellaseen vaunuun joka vei meitä yli erilaisten pienoismaailmojen. Hienosti toteutettu. Lopulta päädyttiin myös Huvikumpuun ja nähtiin ihkaelävä Peppi. Emmu tuntui tykkäävän.

Sen jälkeen siirrettiin auto keskustaan ja lähdettiin jäätelölle GamlaStaniin ja muuten pyöriin ympäriinsä ja kuluttaan aikaa. Siinä vaiheessa kyllä halus ajan kuluvan ja toivoi pian pääsevänsä pois. Tollanen venailu oli vaan kiduttavaa. Lopulta laivaan ja ruoan, taxfreen ja pallomeren kautta nukkumaan. Aamulla ahtauduttiin taas opeliin ja paineltiin täyttä päätä kotiin.

Tänään olen pyörinyt ympäriinsä tietämättä mitä tehdä. Tavarat on autossa purkamatta, kun vien ne suoraan Tampereelle sitten. Mummua voisi mennä katsomaan pian. Äsken poikkesin Harrinkulmassa, tosin eipä sekään enää sen niminen ole, kun on uusi omistaja. Lapsetkin kaupan pihalla oli outoja suurimmaksi osaksi. Kaikki muuttuu mutta ei kuitenkaan. Samoja vanhoja juttuja on ja enhän mä nyt niin kauaa ole poissa ollut.

Nyt ei tiedä mikä on fiilis. Ehkä olen vielä vähä "lomalla" eli en tajua vielä että Suomessa sitä ollaan taas.

Viimeistä viedään.

Istun tässä KThn ATK-luokassa, varmaan aika viimeistä kertaa. Hurjaa. Tästä on tullu kans kuin koti koko koulusta, se tässä vuoden vaihdossa on pahasta, et kaikkeen alkaa oikeesti tottua niin, että niiden jättäminen on paljon vaikeampaa.

Perjantaina käytiin lounaalla Lappiksen raflassa ja sit hyvästeltiin suomalaispojat samas tuoksinassa. Iltapäivällä Hannan kaa mentiin pyöriin kaupungille ja sit illalla vielä katseleen kuvia Hn keittiöön viimestä kertaa. Oli sit aika sanoo hei heit hällekin. Tän päivän jälkeen oli kyl mieli maassa. Ajatus Suomeen paluusta tuntu yhtäkkii tosi vaikeelta, kun on tässä kaikennäkösii kriisei päällä. Pe ilta ja lauantai aamu oli aika apeita, mut sit lauantaina menin vähä tuhlaamaan rahojani ja ostelemaan tuliaisia. Shoppailuterapia auttoi vähän ja mieli oli hieman parempi.

Aattelin viettää rauhallisen lauantai-illan, mut sit lähdinkin yhden jäljellejääneistä suomalaisista, Mikon, korridooriin alotteluihin. Sekalainen seurakunta ruotsalaisii ja muita vaihtareita. Lopulta lähdettiin porukalla (huomasin olevani sit siin sakis ainoo likka...) Slussenin Debaseriin. Kiva paikka taas! Tanssin loputkin huolet pois! Ja niinhän siinä kävi, et onnistuin jotenki päätymään jatkoille ja kotia tulin seuraavana aamuna kymmeneltä. Se on hölmö tunne kun juhlavaatteissa tallustaa asemalle sunnuntaina ja porukka tuntuu katsovan ja huomaavan jo kilometrin päähän et jaahas, samoilla silmillä mennää :)

Parin tunnin aamu-unien jälkeen suuntasin Nordiska Museettiin, ihan jees paikka, mut jos on mahollisuus tehä muuta, suosittelen sitä muuta :). Sit päätin lähteet vähä ajelulle ja menin Lidingön päähän eka metrolla ja sit bussilla. Päädyin johonkin kauniiseen maalaismaisemaan eläinaitauksineen ja upeine merimaisemineen. SiljaLinen alukset rikkoivat kyl vähän tätä kaunista asetelmaa, josta oli pakko ottaa paljon kuvia!

Muuten olen yrittänyt pakata, en tie miten kamat mahtuvat autoon (hups) en tiedä miten sitä onkaan kertynyt niin kauheasti tavaraa! Tänään kävelin Österiltä koululle ja ottelin lisää valokuvia matkanvarrella. Aurinko paistaa, kävin sulkeen pankkitilini, kohta huomaan etten palaa edes tänne koululle enää, illalla jäähyväisillallinen Proffassa Anjan kanssa. Kaikella on alku, mut niin myös loppu ja jos jotain alottaa nii kai se on loppuun asti vietävä iloisesti :)

Elämää Tukholmassa

Kirjottelin tossa moniosaisen selostuksen Ateenasta. Muuten on ollut kaikkea muuta ajateltavaa ja tehtävää, joten en ole kerennyt kirjoittelemaan. Tässä vähän brieffausta mitä ennen ja jälkeen Ateenan on tapahtunut.

Mun synttärit sujui rauhallisissa merkeissä. Pelailtiin yhtä peliä, juteltiin ja syötiin. Mulla oli ainakin mukavaa.

Torstaina (14.5) kirjottelin esseeni loppuun, vain kuullakseni että se on liian pitkä. Noh sain sen kai hyväksytettyä sittenkin. Vikat seminaaritkin oli ja koulu-ura täällä vähänniinkuin ohi. Illalla katsomaan Euroviisujen toista semifinaalia yläkertaan Klle. Syötiin myös An laittamaa maukasta ruokaa ja herkullistä jälkkäriä. Perus arvontapeli myös käynnistettiin ja vietettiin mukavaa iltaa.

Perjantaina mentiin tyttöjen kanssa kiertelemään Söderillä joissain pikkuputiikeissa ja vähän suuremmissakin. Sit vielä Rn kaa keskustaan, koska odottelin Varpua tulevaksi. Hän poikkes matkalla Suomeen lentojen välissä tervehtimässä mua. Ilta meni kaupoilla ja sitten syömässä GamlaStanissa. Mukavaa oli! Illalla ajoissa nukkumaan ennen matkaa, matkasta siis jälkeenpäin.

Takasin tulin keskiviikkona viiden maissa. Siitä sit purkasin s-postisumaa ja Hanna houkutteli mut sille syömään ja viettämään iltaa ennen Allhusetia. Saatiin taas tuttua porukkaa kasaan Hlle ja sit sieltä yhdes Allhusetiin vikaa iltaa viettämään. Ei kovin täynnä, mut olipa kaveireita ja hyvä meno. Juotiin muunmuassa isänmaalle maljoja:) Lopulta vielä naapuriin jatkoille.

Eilinen oli väsy päivä, mutta mentiin urheasti picnicille Djurgårdeniin huonosta säästä huolimatta. Mukavaa chillailua ja hejdåt Riikalle, joka lähtee kohta kans Suomeen. Illalla sitten Hannan ja Kaisun kanssa kävelemään kaupunkia ja kaakaolle GamlaStaniin. Oli haikeaa, sillä Kaisu lähti Suomeen tänään. Tuli kaikkia hyviä muistoja vuoden ajalta mieleen. En vielä itse ole kunnolla tajunnut että tulen kohta myös Suomeen. Ehkä ens viikolla. Toisaalta tajuan sen nyt, mut en osaa sanoa haluanko kotiin vai en. Tietenkin on kiva nähdä kaikkia tuttuja ja sillee, mutta kaipaan tätä vapaata fiilistä mikä täällä on.

Pian aika pistää vuosi pakettiin, mutta täytyy vielä yrittää nauttia vikoista päivistä täällä.

Ateena, Day 5

Keskiviikkona heräsin aamutuimaan ja D lähti kuskaan mua kentälle. Pauliina jäi vielä vähäksi aikaa seikkailemaan Ateenaan. Hyvästeltiin siinä äiti ja se toivotti tervetulleeks uudelleen, kentälle menossa mun ja Dn juttu jatkui yhtä outona kuin koko matkan ajan. P varmaan jo kyllästyi meitin outoakin oudompiin vitseihin :)

Oli outoa taas sanoa moi, vaikka nyt sain juuri tietää et D on tulossa käymään Suomeen elokuussa. Jea. Noh, kortit postiin lentokentällä ja nokka kohti Tukholmaa, matka meni torkkuessa.

Kreikka oli positiivinen yllätys, vaikka en tiennytkää mitä odottaa. Paikallinen opas (oppaat jotka lopulta pääötyi kertomaan aina samoja juttuja :p) oli varmasti positiivinen kokemus, tuli nähtyä muutakin kui perusturisteilua. Tutustuttua mm. kreikkalaiseen liikenteeseen, jossa esim voi hyvin käydä niin, että jakeluauto on parkannut keskelle risteystä toimittaessaan tavaroita, niin, ettei kukaan pääse ohi. Siinä sitten seistään ja toitotellaan torvia. Torvea käytetään myös silloin kun joku ei silmänräpäyksessä osaa lähteä valoista, kun ne muuttuu vihreiksi. Lisäksi hätävilkut on normitapa parkkeerata. Joko niin että parkkaat ne päällä parkkiruutuun, tai päätät parkata keskelle katua käydäksesi esim. kaupassa. Huoh.

Mutta kaikinpuolin mukava kokemus. Lämmin ilma, historia havinaa, modernia Ateenaa ja kertomuksia siitä mitä elämä siellä voi olla.

Ateena, Day 4

Tiistaina otettiin auto ja suunnattiim kohti Sounion niemeä. Siellä oli korkealla kalliolla Poseidonin temppelin jäänteet. Näköalat oli upeat, se on mantereellisen Kreikan eteläisimpiä osia. Matkallakin oli jo upeitä nähtävyyksiä, korkeita vuoria ja merta silmänkantamattomiin. Ja kamera lauloi!

Takasintulomatkalla poikkesimme uimassa yhdessä monista rannoista. Kaikki naapurit ja Dn perhe piti meitä outoina kun haluttiin mennä jo toukokuussa uimaan. Kun sanottiin myöhemmin että oli niin paljon lämpimämpää kuin kotona, ne heti uteli että kauan menee ennenkuin uidaan Suomessa. Siihen tietysti totesin, että itsellä on ollut tapana uida jo toukokuun alkupuolella :) Saatii kuin saatiinkin myös D houkuteltua veteen. Ilma ei ollut kovin lämmin, mutta vesi oli. Vesi oli myös suolaista, minähän en meinaa ole koskaan kovin etelässä ollut, saati rannalla. Joten outoa oli.

Kotimatkalla paikallisen ruoan kautta lepäämään hetkeksi. Sitten poikettiin vielä ostoksilla ja sain napattua pari kuvaa läheisestä olympia-stadionista. Illalla oli illallinen koko perheen ja Gn voimin. Hyvää ruokaa oli tarjolla yllin kyllin! Söin mm. ekaa kertaa jänistä, hui.

Ruoan jälkeen lähettii poikien kaa juomaan paikallista vodka-hunajaa. Oli tiistai-ilta ja taas kaikki paikat täynnä porukkaa, mikä näitä vaivaa? Sen jälkeen kiivettiin Likavitos-kukkulalle katselemaan kaupungin valoja, jotka levittäytyi joka suuntaan. Valokuvat ei tee oikeutta sille kauneudelle mitä kaupungin valot näyttää ylhäältä. Tulee tunnelma että kaikki on alhaalla niin rauhallista, vaikka tietää mikä häslinki siellä on.

Sitten olikin aika hyvästellä G ja ajella haikeana ja väsyneenä kotiin.

Ateena, Day 3

Maanantaina jumituttiin aamusta juttutuokioon. Mutta päästiin kuitenki suhteellisen ajoissa liikenteeseen, ekat rakot alkoi jo muodostua jalkoihin. Piti mennä arkeologiseen museoon, mutta se aukesi vasta myöhemmin, joten tutustuttiin vanhaan teknilliseen korkeakouluun jonka anarkistit yms on koko lailla tuhonnu ihme maalauksilla ja rikotuilla ikkunoilla yms. Täällä on vähä levottoman kuuloista tämä koulumeininki ja kouluilla on mm. immuniteetti, koska ne ei halua poliiseja sinne. Muutenkin kuulosti, ettei poliiseihin olis luottamista. Outoa. No muistatte varmaan vielä ne mellakat tuossa joulun aikaa, mitä täällä oli. Ihmiset on niin erilaisia. Vaikea kuvitella ketään jaksamassa rähinöidä niin kauan meillä. Mut ei sitä ikinä tiedä.

Tän kierroksen jälkee poikettiin tutustuun yhtee aukioon, joka on vähä rikkaampaa aluetta. Siel poikettiin kahvilla, kun eka bongattiin G mukaan taas. Sen jälkeen mentiin museoon kiertelemään. Yllättävän iso museo, huomattavan suuri ja väsyttävä vaasikokoelma ja muita mielenkiintoisia esineitä.

Illalla taas löydettiin K ja kaveri lähipubista ja käytiin juomassa yhdet. Pubit on ihanii, koska niiden terassi on peittynyt kasvillisuuteen ja niissä on mukavan kotoinen tunnelma. Hauskoja paikkoja! Ja taas yksi päivä takana!

Ateena, Day 2

Sunnuntai koitti aurinkoisena hyvinnukutun yön jälkeen. Otimme Dn tyttiksen Kn matkaamme ja lähdimme kohti kuuluisaa maamerkkiä Acropolista. Upeaa! Olin sanaton. Ylhäältä oli upeat maisemat, kaupunki on melko matalaan rakennettu, joten sitä riittää silmänkantamattomiin, jokaiseen kaukaiseen vuoreen asti tai mereen. Sieltä suuntasimme kohti Agoraa ja muita antiikin aikaisia paikkoja. Lisäksi pyörimme Monastirakilla ja kävimme kahvilla sekä Flee Market -torilla yms. Poikkesimme vahdinvaihdossa ja katsomassa muutamia kuuluisia uusi-antiikkisia rakennuksia. Lopulta kotiin hieman lepäilemään ja syömään hyvää kreikkalaista ruokaa.

Illalla menimme sitten Kerameikoksen alueella, tavattiin mm. täälläkin ollut G ja muutama heitin kaveri. Taas saatiin kokea kreikkalaista liikennettä ja parkkaamiskulttuuria, joka vaikuttaa kaaokselta näin pohjoismaalaisen silmässä. Hassua oli, että oli sunnuntai-ilta ja paikat oli aivan täynnä väkeä! Kuka käy sunnuntaisin ulkona? Ilmeisesti nämä. Löydettiin kiva kattoravintola, hyvää musiikkia ja kaunis näkymä yölliselle Acropolikselle. Päivä oli väsyttävä, mutta antoisa!

Ateena, Day 1

Lauantaina aamusta starttasin kohti Arlandaa ja Ateenaa Riikan kautta lentäen. Lennot sujui jo rutiinilla:). Ateenassa kohtasin heti lämpimän ilmamassan ja pohdin että mitä tästä tulee jos lämpötila vielä nousee, onneksi ei. Muuten se päivä meni kentällä Pauliinaa odotellessa, D tuli vähän aiemmin vastaan, niin vaihdeltiin siinä kuulumisia ja muisteltiin menneitä enneko lähdettiin kohtaamaan Ateenan hullu liikenne.

Ilta kului tutustuen heti paikalliseen elämään, kun haimme ruokaa ravintolasta ja siellä oli hirveä häslinki päällä. Söimme perhepiirissä ja ihmettelimme kuinka lämmin oli vaikka oli pilkko pimeää. Myöhemmin vielä tutustumaan Dn tyttöystävään ja tämän kaveriin läheisessä pubissa. Eka päivä oli siis kohdallani pitkä, mutta mukava nähdä kavereita ja heidän perhepiiriään. Talo missä yövyimme oli hieno ja Dn vanhemmat mukavia.

Syndet :)

Taas sitä vanhetaan.

Viime lauantai muuttuikin lopulta iloksi. Mentiin ensin Stora Skugganiin grillailemaan porukalla. Samalla tuli harjoteltua kärrynpyöriä (housut rikkui) ja muita ihme akrobatioita. Lopulta pelailtiin myös frisbeen kanssa. Ihanaa ulkoilua mukavassa seurassa. Illalla päätettiin vielä lähteä Söderille "sofoon". Käytiin yhdessä paikassa juomassa kesäiset drinkit ja toisessa perusoluet. Oikein mukavan oloista seutua oli. Täytyypä yrittää vielä poiketa siellä kaupoilla.

Sunnuntaina olin sitten myös aika aikaansaamattomalla päällä. Leppoisa lokoilupäivä siis. Tosin katselin tietysti jääkiekkoa, kun sitä kerran telkusta tuli. Ruotti pronssille!

Maanantaina hautauduin kirjastoon tekeen esseetäni. Havahduin sieltä kahdeksalta illalla gongin lyödessä kirjastoa kiinni. No sainpahan ainakin tehtyä. Nyt pitäisi vielä kirjotella loppuun, mut ei jaksa. Mieluummin leipoisi kakkua, jota on ihmisille luvannut.

Eilen lisää esseetä. Iltapäivällä oli vaihtareiden "farewell" tapahtuma, jossa siis jotkut koulun puolesta piti puheita meidän läksiäisiksi. Aika hävettävän vähän porukkaa ja ehkä vähän huonosti organisoitu, mutta olipa ainakin hyvää kakkua. Vähän tuli kyl sellanen olo et nyyh, joko tää nyt loppuu, vastahan tämä alkoi!

Koulun jälkeen mentiin Lappiksen rantaan grillailemaan taas suomalaisporukalla. Löydettiin mukava tuulensuojainen poukama ja pistettiin leiri pystyyn. Yli 4 tuntia viihdyttiin ulkosalla, kun oli niin mukava keli, paikka ja seuraa. Illalla mentiin kaverille vielä seuraamaan Euroviisukarsintoja. Tietenkin äänestettiin Suomea ruotsalaisilla liittymillämme:) Hienoa että pääsivät jatkoon.

Illalla siis tulee ihmisiä kylään, kun lupailin kakkua. Pitäis mennä kauppaan ostaan aineksia siihen. Huomenna on vika seminaari ja esseen palautus. Perjantaina tulee Varpu käymään illalla täällä ja muuten pitäisi pakata. Lauantaina starttaa kone Ateenaan! Saas nähä mitä siitäkin tulee:) En oo yhtää kerenny valmistautuun matkaan vielä. Missähän mun liput on:)

Suomalainen!

Ruotsin tentti sitten ohi ja puhti poissa, väsyttää ja tylsistyttää. Eilinen päivä meni lukiessa, tosin illalla oltiin kattomassa Joutsenlampea.

Ihana baletti kertakaikkiaa, vaikka olivatki laittanu onnellisen lopun, höh. Alus kuoro vaikutti epätasaselta, mut kun vauhtiin päästiin niin oli taituruutta ja Odette-Odilen roolin tanssija oli kyllä oikein ihana ja sopiva rooliin. Miehetki pomppi mainiosti. Hieno 3 tunnin pyräys siis.

Tänään näin meitin uuden korridoor-jäsenen. Suomalainen! Oho. Olipa outoo jutella suomeks, luulis et se olis helpompaa ja tulis enempi juttua mut ilmeisesti sit ei :)

Vuoristorataa

Tää viikko on tuntunu vuoristoradalta, vaikka ei edes ole vielä kuin puolessa välissä. Maanantaiaamuna olin pahalla päällä, kun ihmiset ei ollu lähettäny mulle osiaan sittenkään, mut ryhmän palaverin jälkeen huomattiin, et harkka on viimeistelyä vaille valmis, et ei siin nii paniikkia olekaan ja kunhan vaan tehtiin, saatiin kaikki ajoissa valmiiksi. Ilta tosin venyi ja tuli uudelleen väsyneeks ja turhautuneeks, mut hyvä ruoka ja likkaporukalla matsia kattoon, niin mieli parantui.

Tiistaina olin ahkerana koululla kello 8-15 ja sain aikaseksi kaikennäköistä. Mutta, sitten kotio tullessani väsähdin totaalisesti ja kykenin aloittamaan kunnolla lukemisen vasta kello 10 illalla. Säätilakaan ei osannu päättää mitä mieltä se olisi.

Keskiviikkona menin iloisena/väsyneenä luennolle aamusta, kunnes tajusin, ettei sellaista ilmeisesti olekaan, koska s-postit oli jotenki seonnu. Tai sit minä, mistä sitä tietää, mut yleensä luen 10 kertaa päivässä mailit, et ei oo voinu mennä ohi mille päivälle ne on tullu:) Noh sit alko ketuttaan, mut tuli parempi mieli kun päästiin keskusteleen meitin harkasta ryhmän kaa. Tosin huomasin et meil tytöil ja sit meiti pojil oli vähä erilaiset mielipiteet harkasta. Päätettiin siis alkaa tappeleen presiksessä, et saadaan viihdyttävyyttä.

Mukavan harkkapalaverin jälkeen iski taas epätoivo, kun mulle ilmeni et pitää maksaa aika lailla ekstraa et mun Ateenan lentolipuissa, mun sukunimi vaihdetaan "Hannele"sta "Nuora"ksi. Siis virhe saattaa ihan hyvin olla mun oma, mikä eniten ketuttaa. Mut jos kysytään nimet kuten passissa ja sit erikseen etu ja sukunimi, niin enkai mä voi laittaa sukunimekseni Hannelea, enhän? No ikinä ei tiedä, mut ei tää paukku oloo parantanu. No harkkapresis meni sit ihan hyvin, ope sano et hyvää työtä (saas nähä mitä pitää meitin rapsasta).

Illalla sit taas väsähdin, mut jaksoin rahjautua korridoor-illalliselle, kun puolalainen tyttö tarjos puolalaista ruokaa (ja vodkaa). Noh kyl siin niin taas kävi et olin viimesten joukos menos nukkuun yhen-kahen välis muistaakseni. On niin hauskaa rupatella, ja kun tietää et jos väsähtää, sänky on nurkan takana:) Kiva et tälläsii järjestellään täällä. Yritin taas opetella hollantia huonolla menestyksellä ja sit valehtelin yhelle vieraalle olevani pohjois-espanjasta. Meitin hiljaset intialaisetki tuli maisteleen vodkaa, mikä ihmetytti suuresti :)

Totesin myös eilen 5 ruuhkassa tarpoessani, et kiitän onneeni etten asu suurkaupungissa. Tukholman metron ruuhkakin on mulle jo ihan liikaa, panikoin melkein välillä. On se hienoa asua harvaan asutussa Suomessa, treella, jossa ainoo ruuhka on yöbussi keskustasta Herwoodiin. Oon myös aiemmin maininnu varmaan ruotsalaisten unisex-vessoista, joita varmaan on muuallakin. Nyt havainnoin toisen asian, vaikka vessat on merkitty naisen ja miehen kuvilla, täällä ei välitetä kuka niitä käyttää. Jotenki tuntuu et Suomes toisen sukupuolen vessaan mennään vaan jos toiseen on toivoton jono. Tääl lähin vapaa vessa on sun vessa. Ihme vessa-filosofiaa, mut kai tällä voi todistella et tääl sukupuolieroja ei niin haluta näyttää. Olla vaan unisexiä joka suhteessa. Kysymys kuitenki kuuluu, miks niissä on se kyltti sit?

Leipää ja sirkushuveja

Eilen sitten suunnattiin päiväsaikaan porukalla Gröna Lundiin. Oli oikein hieno ilma ja kuuma suorastaan. Tivolis oli paljon porukkaa, mut meitin pelokkaasta porukasta vain kaks kävi yhdes laitteessa. Muuten yks pelas kaikki ampumapelit paikasta ja me loput kaks vaan nautittiin auringosta ja jäätelöstä. Paikka on aika hieno ja täynnä mitä erilaisempia vempeleitä, mutta tulipahan sekin nähtyä ja koettua. Mua nyt ei ainakaan harmita, ettei mihinkää laitteeseen päästy :p

Tivolin ja ruokailun jälkeen löydettiin kiva ranta Djurgårdenista, läheltä Pohjoismaista museoo ja siellä sitten lokoiltiin, pelattiin frisbeetä ja juteltiin hetki jos toinenkin. Ihanan leppoisaa menoa kerrankin. Siinä sai taas huolet ja murheet unohtua ja saattoi keskittyä auringonottamiseen ja hauskaan seuraan. No tottahan toki mä poltin vähä lisää itseäni vahingossa, vaikka oli aurinkorasvaa mukana, mut ehkä mä joskus opin.

Illalla vielä grillailtiin Lappiksessa, muutama muukin naapuri oli grillailemassa. Sitten vielä tehtiin itse jäätelöä ja katottiin Suomen jääkiekkomatsia (ei niin kiva loppuratkasu). Siin vaiheessa totes et elämä huolettomana on oikeestaan vähä liian kivaa:)

Tänään oon yrittäny ryhdistäytyä tehden alustuksen, työhakemuksia ja lukenut ihan vähävähän ruotsia. Odottelen myös harkan osia.... Tosin illalla sitten leivoin sämpylöitä ja kutsuin tytöt syömään ja katteleen TanssiiTähtienKanssa netistä. Sellanen päivä tänään. Huomenna alkaa uusi viikko, keskiviikkoon asti ainakin stressiä luvassa, tai no lauantaihin. Eli keskiviikkona dedis ja presis ja sit lauantaina tentti. Lisäks lisää jääkiekkoo ehkä (jos sydän kestää) ja sit perjantaina balettiin! Sellanen viikko.

Valborg.

Aurinko paistaa ja on lämmin ilma. Kävin tossa jo Lappiksen nurmikolla hengaamas ja käristämäs nahkaani, kun en oo jaksanu tehdä muuta :)

Keskiviikkona ressasin ryhmätyön kanssa, ihan hyvä sinällään, et sain sit jotain aikaiseksi. Toisaalta turhaa, sillä muutkaan ryhmäläiset ei sit kerenny tekeen mitää ja palaveri tälle päivälle peruuntui. Outoa oli kyllä hiippailla vielä 12 aikaan koululla. Varsinkin kuin kaikki ruotsalaiset oli viettämäs jotai kilta-bileitä ympäri kampusta.

Keskiviikkona illalla käytiin myös maan alla vanhassa reaktorissa kuuntelemassa paikallisen teekkarikuoron laulantaa. Yks tuttu laulaa siinä kuorossa ja oli muuten aika ammattimaisen oloista lauleskelua. Kaunista, tosin väsymykseen nähden välillä pitkäveteistä. Akustiikka oli yllättävän hyvä, vähän ehkä kirkkomainen. Sellainen betonikivihöskä se olikin, etten ihmettele.

Eilen oli sitten wappuaatto. Mulla ei ollu aluks ihanhirveetä wappufiilistä, varsinkin kun vielä päivällä istuin luennolla, jossa meitä sitten loppujen lopuksi oli 4 kappaletta. Vieraileva luennoitsija piti luennon silti, jees :) Luennon jälkeen suuntasin junalla kohti Uppsalaa, josta paikansin muut tutut suomalaistytöt.

Mentiin sitten yhteen puistoon pitämään picnicciä ja nauttimaan auringosta. Ihmisiä oli Uppsalassa paljon, meitin puistossa oli oikein joku esiintymislava ja musiikkia, tosin me ei lavalle nähty, kun oltiin sen verran syrjemmässä. Mut kiva päivä ja hauskaa wapunviettoa. Ei kyl nähty ketään tuttuja Uppsalassa, vaikka moni ulkkarikin sinne oli menos wappuaan viettämään.

Eilen oli taas päivä kun ruotsalaiset intoutuu tutustuun. Jotkut pojat tuli aika suoraviivasesti vallottaan meitin vilttejä. Kivaa oli kun sain höpöttää ruotsia taas olan takaa. Yks pappa alkoi puhumaan mulle juna-asemalla kysellen junien lähtöjä yms. Lopulta selvisi, että sillä papalla oli suomalainen äiti, mut ei se oikeestaan osannut yhtään suomea. Kyseli vain "puhutko suomea" :)

Pappa kun siirty puheleen Kaisulle, niin mun luo tuli joku 30-vee mies jutteleen kaikkee. Kyseli mistä päin Suomee ollaan (tajus puheesta) yms, oli itte ollu joskus puoli vuotta Helsingissä. No oli mukava jutella senkin kans. Ihmettelen vaan, miten kaikilla on loppujen lopuksi joku suomalaisyhteys, vaikka kukaan muka ei oikeesti tie Suomesta mitään. Päivän huippu oli yks ruottalaispoika, joka tuli junas et "mä oon nähny sut jossai" ja sit mäkin tajusin et mä oon nähny sen ja sillee ja sit sitä yritettiin selvittää, mut ei ikinä päästy siin 15 minuutin aikana selvyyteen mis ollaan nähty:) Sekavaa.

Mut joo, oltiin 10 aikaan Lappiksessa ja sit vähä aikaa Hannalla. Sit alko väsyttään ja olin jo puol 12 nukkumas. Eli tosi rankkaa wapunjuhlintaa kerrassaan :) Mut hauska päivä oli ei siinä ja tänää ollaan nautittu auringosta, kun ei jaksa ressaa. Sellasta tänne.

Tiistaitohinaa.

Stressi sen kuin kasvaa enkä tie mitä tekisin milloinkin, ettei stressaisi.

Tänään kuitenkin huomasin taas kuinka edellä kevät täällä on ja kuinka kivaa se on, jollei hengitystiet olisi tukossa:) Tänään oli oikein kesäinen päivä, pilvinen, mutta todella lämmin ja hieman jopa kostean ukkosellinen. Kaikki on niin kovin vihreää!

Koululla touhotin ympäriinsä ja jotenki tänää kaikki oli päättäny tulla lappujensa kanssa meitä sinne viihdyttämään, niimpä sulavasti väistelin ja keksin tekosyitä Amnesty-ihmisille ja joillekin Eurovaaliehdokaslappu-jakajille. Jopa joku ihme ukko pysäytti mut ja kyseli mitä ne Eurovaaliehdokaslappujakajat jakaa. OMG. Huomasin taas kuinka vaikeaa on nopeasti reagoida ruotsiksi!

Tänään oli viimeinen ruotsin tunti. Surullista. Sen vuoksi että se tarkoittaa todella viimeisiä aikoja Tukholmassa ja viimeisiä aikoja mukavien luokkakamujen kanssa. Surullista myös siksi, että minulla ei muka ole ollut aikaa lukea ruotsia ja tentti tuntuu yhä kamalammalta möröltä..tuntuu nimittäin ettei siitä ihan viime tentin lukemisella pääse läpi...

Taas muuten huomattavissa ilmiö, että stressiä on ja juttuja tehtävänä ja Kata vaan blogaa...jepujee...nyt menen sitten tekeen jotain vielä ennen nukkumaanmenoa.

Maanantai, se tulee aina liian aikaisin kai?

Viikonloppu taas hurahti lujaa ohitse. Launtaina turisteiltiin T&Jn kanssa. Oli nätti aurinkoinen ja lämmin päivä ja kävelykilometrejä tuli muutama. Poikettiin mm. Riddarholmenilla, jossa en oo ennen ollutkaan. Lisäksi tietenkin muut perinteiset kohteet. Kiva kun kävitte.

Lauantai-iltana suuntasin Suomi-talolle suomalaisen kulttuurin tapahtumaan. Missattiin Brightboy, mutta mun suosikki CMX kerettiin kuunnella. Ei ollut mitenkää suuren suuri yleisömassa, mutta muutama tuttu ja ihan mukava meno. Iltaa jatkettiin vielä Stureplanin läheisyydessä, jossain pienessä baarissa. Oli ihan mukava paikka. Suomi-teema jatkui siis koko päivän. Päivällä, kun huomasi taas kuinka paljon suomalaisia keskustassa pyörii lauantaina ja illallakin törmäili vaan ruotsinsuomalaisiin ja muihin.

Eilen jumitin sisällä, lukuunottamatta pientä lenkkiä illalla, kun oli pakko käydä haukkaan happea. Tarkotuksena oli kovasti tehdä koulujuttui, mutta vain osan sain aikaiseksi. Kuten myös vain yhden työhakemuksen. Sekin vielä. Tässä on nyt taas kaksinkertainen stressi päällä ja laiskuus entistä tasoa, joten tämä teekkari jo pohti wapun uhraamista opiskeluille...No sima on ainakin porisemassa, että wappufiilistä tulee tänne F5seenkin.

Viikkoa tässä aloitellaan ja pitäisi vähän valmistautua meidän tän päiväiseen ryhmäpalaveriin. EVVK, mutta pakko se on aloittaa, kun 1,5 viikon päästä dedis ja esitys. huoh.

P.S.

Se skottimurre on muuten oikeastikin todella vaikeasti ymmärrettävää, eli huhut on vahvistettu. Sitä kuvitteli menevänsä englanninkieliseen maahan, mutta kommunikointi oli välillä hieman vaikeaa, kun ei ymmärtänyt sanoja. Tuli hieman tyhmä olo, kun perusravintolassa sai kysellä 3 kertaa "mitä?" ja siltikään ei täysin ollut mukana.

Glasgow

En voi sille mitään, mutta englantilainen (ja ilmeisesti skottilainen) tyyli rakentaa ja toimia viehättää mua jollain tasolla. Glasgow oli hieno kaupunki ja näytti meille parhaat puolensa, kun tiistaiaamun satelun jälkeen päivä paistoi upeasti. Yhtien paikallisten mukaan tää sää oli ihmeellisen epätavallista, kun heille sitä kehuttiin. Oltiin saavuttu maanantaiyönä hostellille ja nukuttu meitin kattohuoneistossa ja aika oli aloittaa kiertely. Olin poiminut netistä muutamia kohteita, joiden avulla vähän hahmotettiin kaupunkia ja kierreltiin ympäriinsä ja ihasteltiin.

Hienoimpia nähtävyyksiä oli ehkä katedraali ja oheinen hautausmaa kukkulalla. Tiistai-ilta päättyi siihen, että mentiin kulmapubiin katsomaan Liverpool-Arsenal peliä. Jotenkin ajauduttiin kannustamaan Liverpoolia, ehkä se oli hyvä valinta, sillä asetuttiin pöytään jossa istui englantilaisia herrasmiehiä kannattamassa Liverpoolia. Ne vaan ihmetteli, miten voidaan seurata peliä ja jutella papattaa samaan aikaan;)

Keskiviikkona pakattiin kamat ja mentiin vielä yhteen puistoon, talvipuutarhaan ja kierteleen kauppoja. Aika väsyneitä oltiin, mutta urheasti pakaasien kanssa kävelimme. Lähdettiin 4 aikaan junalla Prestwickin kentälle. Matkalla oli upeita nummimaisemia! Ihanaa <3.

Illalla kotona. Hyvät muistot mukana. Tänään sitten arki taas kolahti. Mut jos 3 viikkoo jaksais painaa ja jostain löytäis inspiraation, niin sit olis se siinä.

Currya ja jalista

Sunnuntai oli taas aurinkoinen ja tuulinen. Aamulla olis ollu inspiraatioo tehä koulujuttui, mutkun olin suunnitellu lähteväni Nationalmuseumiin, niin sinnehän painelin. Tein eka kyl pienen kävelylenkin tuol rantakaduilla kun oli niin kaunista. Tosi paljon turisteja oli liikenteessä!

Nationalmuseum oli ihan kiva, ei mitenkään suuremmoinen, mutta suosittelen lämpimästi.

Iltapäivällä oli sitten jotkut grillailujuhlat tääl Lappiksessa. Käytiin parit nakit paistamassa ja saatiin ihmetteleviä katseita meidän suklaabanaaneista. Ihan kuin ne nyt olisi jotain erikoista:). Tosin ei kauaa viivytty kun sitten paineltiin pelaamaan jalkapalloa. Joku tosin oli unohtanu kertoo et siellä olikin kaks joukkueellista poikia, jotka oli aika hyviä (nolohymiö). Noh sekaan vaan. Onnistuin jopa parissa tilanteessa, oho. Mut oli tosi kiva pelata.

Illalla saatiin aikaan meidän eka korridoor-dinner. Ihan kaikkia ei saatu paikalle, mut jo aika hyvä porukka. Oli sitten erilaisia ruokia ja olen vieläkin täynnä kaikesta! Oli espanjalaista, saksalaista, hollantilaista, suomalaista, kiinalaista, intialaista ja muuten kreikkalaista, vaikka meistä kukaa ei oo kreikasta :) Meitin uusin jäsen, kolumbialainen tuli hieman myöhemmin keittiöön ja liittyi seuraan kysellen, onko tämä meillä tapana. Heh, eka kerta:) Tosin samalla saatiin sitten hänet tutustettua muihin korridoorlaisiin, jotka ei tienny herran olemassaolosta.

Kaikki muut ruoat oli aika hyviä ja nautittavia, mut intialaisen curryriisisekotus oli mulle liian tulista. Naveem tosin väitti et teki meille vartavasten mediumia, mut mä kyl itkin ja haukoin henkee vähän aikaa:) Tosin sit totesin et mun kesäkeitto ei tainnu maistua sen suussa miltään.
Opittiin uusia asioita toisistamme, kuten että Pekingissä on vihreä taivas ja intialaisten pitäis tehä asiat oikealla kädellä (oon kyl musta kuullu tästä aiemminkin). Hauska ilta ja se jatkui rupatellessa melko pitkään.

Tänää toteutin mun keittiövuoron ja jynssäsin köökin "puhtaaksi". Huoh. Nyt sitten pakkailen ja illalla tosiaan lento Glasgowhun!

nimeni on...

Eilen tajusin kuin hölmöö on, että oon alkanu sanoon nimeeni tosi englanninkielisellä (tai jollain muunmaalaisella) painotuksella. Tietenkin se on luonnollista kun juttelee enkuksi, et lausuu kaikki asiat samalla tavalla, mut miks ihmeessä pitää alkaa omaan nimeensäkin jo vääntään. Tajusin et oon tehny sitä jo vähän aikaa ja se on hassua. :) Luulis et olis iskostunu täs pienen elämän aikana, et mikä on oma nimi. Tosin tajusin myös, et sanon sanan "sauna" yhtä englantilaisittain kuten muutki ulkkarit. Höh. Tää on jatkumo tälle kielten sekamelskalle jota ainakin Trece sai Berliinis todistaa. Mä puhun ihan höpöjä koko ajan kun kaikki kielet sekottuu päässä yheks mössöks. Tylsää, mä aina nauroin ihmisille, jotka ei muka osaa puhua omaa kieltään vaihdon jälkeen, mut tajuan nyt, kui totta se voi olla.

Eilen kävin tutustumassa ekaa kertaa Lappispubiin. Oli vähän vaikeuksia löytää sinne. Melkein 9 kk asunu täällä enkä tienny missä se on. Joku tyyppi katto pitkään kun kyseltiin sitä ja se luuli et me ollaan uusia ja tunnustin ton. Siellä oli jonkun tyypin synttärit, en kyl tuntenu häntä. Porukkaa oli aikasta vähän, mut siin sit vähä aikaa rupateltii ihmisten kaa ja sit tanssahdeltiin. Vähä alkanu toi pippaloiminen väsyttää ja tylsistyttään. Ei vanha jaksa enää ja puol 1 kotio, vaikka kotimatkaa oli se 400 metriä ehkä:) Kotimatkalla tuli sit ihmisii vastaan, vasta menos kemuihin:)

Tänää oli kylmä ilma, käytii pyörähtää kaupungilla. Inspiraatiota odotellessa. Käytiin myös vaihtaan muutama punta, maanantaina Glasgowhun! Ja niin....Ateenakin sit kutsuu....mun ekologinen jalanjälki on JÄTTIsuuri tän kevään jälkeen.

Torstai

Noh, alkoihan se arki menemään. Tänäänkin oli jo kahdet luennot ilta-aikaan ja eilen kulutin suurimman osan päivästä yrittäen tehdä koulujuttuja. Ainoo vaan, että brandi-kurssin harkkaan ei nyt ole löytynyt yhtää inspiraatiota, harmi vain, että kurssin arvosana riippuu k.o. työstä.

Eilen oli ihan kiva huomata, että täällä sentäs vielä viihtyy, vaikka en ollutkaan suuna päänä menossa kemuihin, joita kuulemma oli joka puolella. Jotenkin tää huone on jo koti ja illalla kun menee sänkyyn lukeen kirjaan ei osaa ees kaivata muuta. (no on jo aika näiden kuukausien jälkeen...) Tosin eihän tää sähköinen yhteydenpito oikeasti korvaa konkreettisia näkemisiä ihmisten kanssa, mutta luo ainakin löyhän kuvan siitä, että on lähellä.

Ilmat on olleet ihan mukavia täällä. Puissa on jo hiirenkorvat ja löysin metsästä pieniä sini- ja valkovuokkojakin. Kevät se tulla tuuhertaa. Ihanaa. Toisaalta ahdistavaakin. Mitä mä teen kesällä? Mutta nyt ei jaksa ahdistua, sitä on tehty liikaa tänään. Nyt voisi mennä taas lueskelemaan ja ajoissa nukkumaan. Perjantai tulee kuin varkain, kun alotti viikon tiistaista.

MVH, K

Taas on aika aloittaa arki

Eilenaamusta lähdettiin tosiaan ennen viittä kohti metroa ja lentokenttää. Tällä kertaa mulla ei ollu ongelmii matkalipussa eikä aikataulutkaan muuttuneet. Taas oli parin tunnin pysähdys Riikassa ja sitten kohti kylmää Helsinkiä. Vantaalta Puistolaan ja Puistolasta junalla Helsingin keskustaan. Kävelin asemalta VikingLinen terminaaliin ja totesin, etten varmaan ole Helsingistä Vikingillä mennyt. Vai olenko? En muista ainakaan. Kävellessäni aloin jotenkin katsoa Helsinkiä turistin silmin ja totesin, että onhan sekin vallan kaunis kaupunki kuitenkin.

Laivalla olo meni taas pyörimiseks. Pakolliset taxfree ostokset tein, söin, otin valokuvii laivan lähdöstä ja kävin kuuntelemassa vähän aikaa tanssimusiikkia. Loput ajasta luin koulukirjaa ja menin ajoissa nukkumaan. Maihinnousun yhteydessä törmäsin tuttuun suomalaiseen ja harmittelin, ettei oltu aiemmin törmättykään. No kotimatka sitten yhdessä ainakin.

Outoo olla taas Lappiksessa reilun viikon jälkeen. Aika kotikotona meni jotenkin tosi nopeasti ja hieman ohi. En edes kerennyt pääsiäissiivossa auttamaan, kun piti muka tehä kaikkea muuta. Nyt on vähä outoo, kun on taas sata asiaa mitä pitää tehä (lukee ne 30 s-postia mitä on tullu to-ti aikana yms). Illalla olis kouluakin taas.

Aurinko paistaa, mut on vähä orientoitumisvaikeuksia. Haluis toisaalta olla täällä vaikka kuinka ja kauan. Toisaalta haluis mahdollisimman pian kotiin. Toisaalta haluis myös vaan matkustaa ja unohtaa kouluarjen. Ehkä suurin stressi tässä juurikin on kesätyöt (odotellessa vastausta..) ja sitten kouluhommat, joita pitäis alkaa tekemään kovaa vauhtia!

Mutta ehkä tämä taas tästä. Väsy painaa ja on matkan jälkeinen ahdistus, joten en kiusaa teitä enempää. Vi hörs!

Berliinin; 4.päivä

Sunnuntaina suunnattiin eka eläintarhaan. Ekana kun portista astui, silmä kohtas norsulauman! Jee! Söpöjä olivat. Eläintarhassa vierähti noin 5 tuntia katsellen mitä eriskummallisempia eläimiä. Söpöjä, rumia, värikkäitä, harmaita ja kaikennäköisiä. Apinat totesimme kamaliksi, kun ne ei pitäneet Reetasta ollenkaan.

Eläintarhan jälkeen suuntasimme Charlottenburgin linnaan. Hieno linna oli. Käytiin myös tekemässä kierros linnan sisällä, uudella ja vanhalla puolella. Osa linnasta oli alkuperäisessä kunnossa, osa kunnostettu sodan jälkeen. Mä oon vähä sellainen historiaihminen, joten tääkin linna teki vaikutuksen. Linnassa oli myös iso puisto ja siellä käytiin tutustumassa muutamaan kohteeseen.

Illemmalla syötiin ja todettiin taas parlamenttitalon jono liian pitkäksi. Mulla oli täs vaihees jalat ollu koko päivän ihan tosi kipeet jalkapohjista. Sen siitä saa kun kävelee huonoilla kengillä. Linnassa esim. otin kengät pois ja talsin sukkasillani. Vartijat katsoi pitkään, kunnes yksi käski mun laittaa kengät jalkaan. Miks sisätiloissa pitäis olla kengät jalassa?? :)

Sunnuntai-iltana kaikista jaloista huolimatta käveltiin vielä Brandenburgin porttia vastapäätä olevaa korkealla patsastelevaa enkeliä katsomaan ja valokuvaamaan. Ilta taas venähti, eikä saatu himoitsemaamme suklaakakkua kuitenkaan, koska piti seuraavana päivänä herätä ennen puolta viittä..huoh.

Matka meni nopeaan, mutta hauskaa ja ihanaa oli! Berliini yllätti mut hieman ja paljon jäi vielä näkemättä ja kokematta.

Berliinin; 3. päivä

Lauantaina suunnattiin ensin tutustumaan pariin kirkkoon. Keskustassa oleva protestanttinen kirkko (jota luulin aluks katoliseks) ei näyttänyt yhtään siltä miltä meitin tyypilliset kirkot. Enemmän se oli juurikin barokkiaikainen mahtipontinen ja täynnä krumeluureja.

Sitten onnistuttiin jonottamaan noin tunti Pergamon museoon. Jossa on siis kokoelmia antiikin ajoilta ja islamilaista taidetta yms. Pääosassa kirkossa on Pergamosta "otettu" friisi, joka kertoo antiikin jumalatarinoita. Näyttävä kokoelma ja ihan mielenkiintoinen museo!

Tän jälkeen Alte National Galleryyn tutustumaan taiteeseen. Kokoelma ei ollut mitenkään liian iso, mutta mielenkiintoinen. Tosin kun ei tiedetty oikein kuin iso paikka on, niin mentiin välillä aika haipakkaan museo läpi. Mutta tarpeeksi nähtiin!

Lauantaina sitten myös shoppailtiin vähän. Ensin keskustassa ja lopulta hotellin lähellä olevassa ostoskeskuksessa. Ilta taas vierähti ja tultiin myöhään kotiin. Hotellin vieressä oli McDonalds ja jotenkin päädyttiin sinne jäätelölle/pirtelölle vielä ennen nukkumaan menoa:) Kaikista maailman paikoista, täytyy aina päätyä mäkkiin!

Berliinin; 2.päivä

Toinen päivä valkeni yhtä kauniina ja maittavan aamiaisen jälkeen suunnattiin kohti Sea-World akvaariota. Mitä monenmoisempia kaloja siellä oli. Kierros päättyi hissiin, jonka avulla pääsi miljoonalitraisen kalatankin sisälle tutkailemaan kaloja. WAU.

Akvaarion jälkeen suuntasimme kävellen tehtävälle City-tourille. Se oli periaatteessa ilmainen, mutta oikeasti oppaalle maksettiin tippiä. Kierros kesti noin 4 tuntia ja sinä aikana kerettiin näkemään ulkoa mitä monen moisempia kohteita Berliinistä. Suosittelen kierrosta! Vaikka se olikin outoa, koska osanottajat oli kaikki nuoria ja alkuun tehtiin oikein esittelykierroskin kuka kukin oli ja mistä kotoisin. No saatiin sitten matkan aikana muutamia uusia ystäviä :)

Kierros päättyi Branderburgin portille. Sieltä painelimme syömään ja tarkastamaan, että parlamenttitalon kupoliin oli aivan liian iso jono. Illemmalla mun yksi tuttava syksyltä täältä Lappiksesta, Susanne, tuli poikaystävineen Berliiniin ja mentiin istuskelemaan iltaa. Oli kyllä mukavan lämmin ilta ja mukava jutustella. Kiva lopetus toiselle matkapäivälle.

Berliinin; 1. päivä

Matkustelin tosiaan tuossa pääsiäisenä Suomesta Berliiniin. Aluks kyllä epäilytti että mahdetaanko päästä Saksaan ollenkaan, kun lentojen aikatauluja muuteltiin. Lähtö oli torstaina 9. päivä ja vielä keskiviikkona iltapäivästä sain soiton, että lento lähteekin kahta tuntia aiemmin kuin alunperin, suberb!

No aamutuimaan sitten Vantaalle ja nokka kohti Riikaa ja lopulta Berliiniä. Kentältä sain lipuksikin jonkun oudon toimimattoman ja mua alettiin Riikan boarding-portilla pidätteleen, koska ne joutuivat soittamaan johki toisaalle ja kyseleen et mikä matkalainen tää on :)

Berliini otti meidät vastaan aurinkoisena ja lämpimänä. Koko matkan oli yli 20 astetta ja onnistuin polttamaan itseni. Hotelli oli toisella puolella kaupunkia, mutta yhteydet oli selkeät ja hotelli mukava.

Ensimmäisenä iltana löydettiin jo paikallinen ravintola, DDR-museo ja TV-torni, josta oli hienot näköalat (vaikka mentiinkin sinne pimeään aikaan). Oli lopulta mukava aloitus matkalle. Kevät oli Berliinis jo pitkällä ja olin ihan energinen ja onnellinen säästä. Valokuviakin tuli jo ekana päivänä iso pino.

Kotona

Kirjottelen tässä taas kotikotoa, kun päivitykset jäi Tukholman päässä tekemättä. Torstai kului koulupainotteisesti myöskin. Illalla tosin pelaamassa tanssimattoa Kaisulla. Perjantaina oli niin lämmin ja hieno ilma että istuttiin Hannan kaa Lappiksessa picnicillä! Oli oikein ihana ilma. Toisaalta muuten koko perjantai meni vähä jumittamiseksi.

Eilen matkustelin koko päivän. Matka meni suhteellisen nopeaan, mutta levottomasti. Oli kiva matkustaa kerrankin hyvällä säällä, joten otin oikein kunnolla kuvia Ahvenanmaasta ja Turun saaristosta. Kiva tulla kotiin, vaikka tässä olis muutamii koulujuttui työnalla. Joojoo. Mun elämä on yhtä koulua nykyisin. Toisaalta yritän saada juttuja pois alta, ettei ne tuu sit taas viime tinkaan kauheella stressillä. Myös vähä iski masis kun tajus et tääl kevät on vielä niin suhteellisen alkutekijöissä. Huoh.

Mutta kyllä tämä tästä, torstaina sitten Berliiniin. Katsotaan missä välissä kerkeän päivitteleen taas. Pysytään tutkalla :)

Hollantilaiset kanavat ja kuuraketit

Viikko on ollu melko koulupainotteista, mut ei sen niin väliäkään. On ollu ihan kiva opiskella:) Maanantaina oli vapaapäivä, mut jotenkin päätin siirtää Kansallismuseokäynnin toiseen kertaan ja keskittyä lukemaan juttua muun muassa kuuraketeista ja atomipommeista. Tiistaina oli mielenkiintoinen seminaari aiheesta. Ennen oon pelänny tollasii seminaareja, mut sainpa nyt jotain edes suustani ulos:) Tarkotuksena on siis et ollaan luettu tekstejä aiemmin ja sit niitä analysoidaan ja niistä keskustellaan seminaaritilaisuudessa.

Eilen oli pitkä päivä muutenkin. Illalla pidin esitelmän Carl Larssonista, mut vaikka kuinka olin kieli kipeenä harjotellu ruotsalaista ääntämystä totesin taas kesken esityksen et jaaha, taas tällä karmivalla suomenruotsi-aksentilla mennään:) Lasselta tulee varmaan taas hyvää kommenttia arvioinnissa...

Eilen illalla oli suomalaisen Riikan synttärit Stadshagenissa. En oo ennen siel opiskelija-asuntolassa käynytkään, mut vaikutti tosi kivalta. Oli pitkä pöytä ja kevyt illallinen ja paljon porukkaa. Oikein mukava tunnelma, oli tosin lähdettävä ajoissa kotiin, kun väsymys alko tekeen voittoa.

Oon jo monta kertaa hihkunut kevään tulosta ja sit todennu taas takatalven tulleen. No hihkun taas. Tänää oli oikeesti tosi lämmin, säätiedotuksen mukaan jotain 10 astetta. Ja sen huomas. Kävin lenkkeilemässä ja kiipeilemäs metsässä ja nautin kaikin puolin ihanasta säästä ja maan tuoksusta. Hassua oli kun törmäsin taas pariin tarharyhmään. Jotenkin karua et lapset puetaan samanvärisiin kirkkaisiin pipoihin et ne tunnistetaan omaks ryhmäks :) Toisaalta tuli kyl kaipuu siihen, kun löysi luonnosta ihmeellisiä asioita ja saatto nenä maassa tonkia kuralammikossa ja haista mielinmäärin ulolta ja olla kuranen :) Hihii.

Munhan pitäis olla nyt lukemassa/opiskelemassa. Sain just tekstin alankomaiden kanavasysteemin rakentamisesta 1400- luvulta lähtien loppuun. (Outoja tekstejä edelleen...). Joten en nyt jaksa koko ajan nipottaa:p Piti viettää rauhallinen ilta ja kattoo kämppiksen kaa telkkua, mut nyt kuulostaa et joku on vallannu keittiön. Se siitä rauhasta..anna kun arvaan..saksalaisia :) Ei millään pahalla, mut välillä on hetkiä kun kaipais "oman kodin rauhaa" eikä jaksais sitä et keittiö on kuin sotatanner tai et ihmiset puhuu kovaan ääneen vierasta kieltä. Luulis et siihen olis tottunut ja jollain tasolla onkin, mut tiettyinä aikoina se väsyttää...

adios amigos, hasta luego.

Sunnuntai ja koululla...

Torstai-ilta meni siis koululla, eka mun piti antaa yhdellä luennolla asiantuntevia kommentteja Suomen ydinvoimasta ja voimaloista, jea. Toisella luennolla puhuttiin astrologiasta ja vietin puolet luennosta miettien, mitkä olikaan horoskooppimerkit suomeks enkä millään saanu päähäni yhtä niistä :) Eli kouluaineeni todella tuntuvat liittyvän pääaineeseeni tai ylipäätään koko opiskelualaan:)

Perjantaina lähdettiin päivällä Norrtäljeen. Olin lukenut, että siellä on joku taidehalli ja muutenkin tälläinen pieni paikka kuulosti mielenkiintoiselta. Se on siis 1h bussimatkan päässä Tukholmasta. Noh. Se vaikutti joltain Lempäälältä ilman idistä. Ei mitenkään erityisen idyllinenkään tai mitään. Konsthallkin oli vaan kaksi galleriahuonetta...jepu. Noh, kaupungin halki meni pieni joki ja joen ympäristö oli ihan idyllistä aluetta. Oli siellä myös alue missä oli vanhoja puutaloja ja sekin ihan kivannäköistä. Löydettiin muun muassa mukavasti sisustettu kahvila. Muuten koko Norrtäljen reissu oli vähän kuin vitsi...

Eilen suunnistin puolilta päivin KTHn hallille salibandyturnaukseen. Olin vaan ottanu yhteyttä yhteen saksalaiseen poikaan, et pääsenkö niiden tiimiin. Loppujen lopuks tiimistä löytyikin tuttuja, yks ranskis ja yks saksalainen. Me jotenkin niiden kaa aina törmätään, vaikka ei mitenkää pidetä yhteyttä muuten. Hassua.

Meitin tiimi oli tosi professionaalinen, pari ei ollut koskaan pelannutkaan sählyä, pari oli ehkä kerran pari kokeillu. Mä olemattomalla koulusähly- ja Narvansähly kokemuksellani olin oikea ammattilainen:) Oikeesti niiden mielestä mä muka olinkin pro, hah. Mut oli kyllä tosi kiva pelata ja me jopa voitettiin yksi ottelu! Jihuu. Mä tein yhden maalin tasapeliin päätynees ottelus. Tunnelma oli kiva, tosin paljon odottelua sisälsi. Mutta kokonaisuudessaa kiva päivä. Ei vakavaa pelailua, mutta hauskapitoo, urheiluu ja tiimihenkee (koskaan ennen nähnykään suurinta osaa tiimistäni).

Illalla oli sitten korridoorillanistujaiset. Vietettiin myös nimellisesti Earth Houria. Noh, aluks meitä oli järjestävä Ruben, sen hollantilainen kaveri ja mää. Katottiin jalkapalloo, Ruotsi-Portugali ja juotiin hollantilaista olutta. Noh lopulta tuli puolalainen ja saksalainen korridoorkamu kavereineen myös istuskeleen. Loppuillasta päädyttiin jollain ihme kokoonpanolla Allhusetiin, siellä oli ollut joku bänditapahtuma ja nyt naisiks pukeutuneet miehet soitti kummallista musaa. Mut loppujen lopuks oli aikasta hauskaa. Tuli nähtyä taas vähän erilaisia tukholmalaisia, kuten vaaleanpunaiseen teddy-karhupukuun pukeutunut mies tai toinen suoraan 70-luvulta takatukkineen ja viiksineen.

No lopulta kun kellot siirrettiin, niin oltiin kotona puol 5 aikaan. Mut innokkaasti hereillä jo 11 aikaan. Mulla oli tänään ryhmätyöpalaveri kahvilassa. Saatiin kyl ihan kivasti keskustelua aikaan ja melkein vakuutettua yks aiheesta johon me muut ollaan innostuttu. Nyt koululla tekeen muutaman jutun ja kohta kotiin tekeen lisää juttuja. On kyllä aika väsy olo, et vois mennä ajoissa nukkumaan.

Viikko meni sitten loppujen lopuksi melko nopeaan. Pitää muistaa alkaa tekeen niitä koulujuttuja, sillä pian huomaa, et dedikset lähestyy. Jos hyvin käy, viikon päästä olen jo Suomessa taas! Hassua.

Paikallaan.

Jotenkin aika ei enää menekään nopeaan. Hyvä niin, toisaalta. Eilinenkin meni kyllä vähän ohitse. Piti olla palaveriä harkkatyöstä, mut kaiken säädön jälkeen se peruttiin, joten taas meni hommat uusiksi. Lähdin siis nauttimaan kauniista, mutta kylmästä säästä ja kävelin 40 minuutin päähän PrisXtraan kauppaan. Ostin lähtiessäni jäätelön kioskista ja nautin keväästä, kylmästä sellaisesta:)

Luennotkin piti olla 2 tunnin mittaiset, mutta päätyivät olemaan tunnin. Eilen alkoi taas kesätyöahdistus painaa liikaa. Piti vääntää yksi hakemus (olen kyllä jo toivoton niiden suhteen), mutta totesin olevani väärällä mielialalla liikkeellä. Kiitos yksi kesätyöpaikka tänne! Ei kellään olis tiedossa mitään kivaa hommaa, olen ahkera ja fiksu! :)

Illalla mentiin sitten Gamla Staniin, eka O'Connelsiin kuunteleen livemusiikkia ja sitten Wirströmiin syömään ja kuunteleen lisää livemusiikkia. Pidän molemmista paikoista. O'Connelsissa oli avulias baarimikko, toi meille lisää tuoleja. Wirströmissä on muuten vaan mukava tunnelma, tosin niihin sokkeloihin voi eksyä:)

Tänään heräsin aamutuimaan (7.00!) pesemään pyykkiä. Oli siellä yksi tuttu itävaltalaistyttö samaan aikaan ja päästiin yhdessä kiroamaan pesukoneita, jotka on liian kovalla käytöllä ja sen vuoksi melko epäluotettavia. Muuten olen tehnyt kouluhommia, saanut aikaan yhden hakemuksen ja kohta pitäisi lähteä kouluun. Aurinko paistaa, mut mulla on taas vähä väsymys-moodi päällä. Toivottavasti se tästä. Jotenkin odottaa jotain, mutta en tiedä mitä. On paikallaan.

Lagom är bäst.

Eilen todella toteutin kävelyretken. En edes tiedä kuinka monta kilometriä tallustin saappaillani (ihme että ratkeilee jo), mutta ajallisesti meni pari tuntia. Alotin reissun matkustamalla bussilla Reimersholmenille, pienelle saarelle keskustan lounaispuolella. Siellä tein pienen rantapromenadin ja jatkoin matkaa Långholmenille, joka on astetta isompi saari Reimersholmenin yläpuolella.

Vaikka reippaasti kävelin, matka pysähtyi tuon tuosta valokuvien ottoon. Oli kyllä kauniita maisemia. Tuolla sitä tajuaa miten lähellä merta (ja Mälarenia) Tukholma onkaan. Hauskaa oli myös, kun yhdessä vaiheessa puhuimme varmaan 5 minuuttia yhden ruotsalaisnaisen kanssa sairaasta linnusta ja siitä kuinka hän ruokkii sitä yms. Tosin koko keskustelu perustui alkujaan siihen, että mä puhuin "sairaasta" lokista ja hän haikarasta (tms). Noh, näytti se lokkikin sairaalta, mutta huomasin vasta naisen lähdettyä, että jäällä seisoi yksijalkainen haikara, joka näytti siis vieläkin surkeammalta kuin se lokki. Taas tuli todistettua, että kauempana keskustasta ihmiset tulee puhuun helpommin, varsinkin kuin eräs toinenkin tuli tuolla matkalla kyseleen jotain.

Långholmenilta kohti keskustaa kävellessäni ylitin korkean sillan. Olin onnessani sillalle astuessani, että jee, näkeepä komeita maisemia sieltä korkealta. Okei, olihan ne maisemat komeita, mutta muistin vasta keskellä, että niin se korkeanpaikankammo...se on parantunut tietyissä ympäristössä, mutta ei korkealla sillalla, jossa sut ja pudotuksen erottaa pieni kaide ilman muita tukirakenteita... Sitten rantaboulevardia kohti Stadshusetia. En oo sielläkään vielä aiemmin muka kerennyt käymään. No nyt poikkesin lähellä, sisälle en vielä mennyt. Ehkä sitten kun voitan Nobelin palkinnon.

Kävelyretki päättyi shoppailuun, se siitä sitten:) Illalla suunnistettiin Slussenin lähistölle yhteen kasvisravintolaan, buffetpöytään. Oli tosi tunnelmallista seutua ja ravintola oli mukava. Upea lasiterassi näkymällä kohti Djurgårdenia. Paikan nimi on Hermans ja osote on jotain Fjällgatan 25. Suosittelen, olin tosi täynnä illan jälkeen. Vaikka aina en tiennyt mitä syön.

Tänään oli sit KOULUpäivä. Eka kahdeksasta yhteen ja sitten viidestä puoli kahdeksaan. Kyllä sen huomaa väsymyksestä, mutta oikeastaan oli todella kiva päivä. Alko uusi kurssi ja se kuulosti mielenkiintoiselta ja ruotsin tunnilla ei kovin paljoo väsyttäny. Tosin mua aina jotenki hävettää siellä, kun tietää et pitäis olla parempi ruotsissa, mutku ei vaan oo. HÖH.

Huomenna varmaan ryhmätyöpalaveri...tiedän jo nyt et se saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Nyt vaan pitäisi löytää tankesätt että teen mitä teen ja loput menee omalla painollaan. Mun kädes on joku vika. Se ei taivu kunnolla ja taittaminen sattuu. Sain sen varmaan viime perjantaina bodypumpis (kata osaa tehä oikein nää liikkeet...) Inhottavaa vaan, kun se ei toimi ja esim pukeminen on astetta vaikeampaa. Auttaisko Mobilat?

10 viikkoa

Eilen tajusin tosiaan, että mulla on 10 viikkoa jäljellä täällä. Jotenkin se kuulostaa vähältä. Samoin se näyttää vähältä, kun laitoin viikot paperille, jotta saan suunniteltua aikatauluani. 10 riviä viikkoja ja niissäkin päivät täynnä merkintöjä kuten "koulupäivä", "Suomessa", "Berliinissä", "Glasgowssa" ja niin edelleen. Lisäks yritän täyttää sitä vielä yhä enemmän termeillä, jotka viittaa Tukholman ympäristössä ja Ruotsissa matkusteluun. Äiti älä huoli, kyllä niitä koulupäivämerkintöjä on ihan riittämiin. Liikaakin.

Eilen sato sitten taas lunta. Elämän kevät. Tai ei nyt kevät, kun se ei sieltä näytä tulevankaan. Lauantai sujui mukavasti, tehtiin tyttöjen kanssa kävelyretki tuonne Lappiksen vastarannalle, yhdelle tornille, jota oon aina kattellu ja miettiny et sinne pitäis joskus mennä :) Samoin illalla pidettiin kolmisin illanistujaisii, syötiin ittemme ähkyyn ja katottiin jotain telkkua. Ihanaa.

Sanoinkohan meidän uudesta korridorilaisesta, hollantilaisesta Rubertista. Tosi mukava heppu, ollaan aika lailla juteltu täs viikon aikana. Lauantaina se järkkää meille tutustumisiltaa. Ohos, en ees tunne muita jäseniä tästä korridoorista :P Ei vaan, kyllähän mä niitä tunnen, oon se niiden sanakirja :)

Mut kai sitä vois lähtee tekeen ekaa kävelyretkee tän uuden vaiheen alkuun (uus vaihe tarkottaa sitä, et mun pitäis päästä eroon liiasta jumituksesta ja täyttää vapaapäivät tekemisellä).

Tack och Adjö!

Rauhallinen lauantaiaamu

Kevät ei tiedä tulisiko vai eikö. Aurinko paistelee aina välillä ihanasti, mutta toisaalta on aivan tuhottoman kylmä ja tuuli on raaka. Kyllä sitä tässä kaipailee jo kevättä ja kunnon auringonpaistetta, siitä kun saa niin paljon energiaa.

Torstaina oli päivä, jolloin jotenkin taas tapasin paljon tuttuja, joita en oo aikoihin nähnyt. Ehkä osittain yhden uuden kurssin ansiosta, johon yllättävän moni oli ilmottautunut. (Tosin meillä kaikilla on mietinnän alla että osallistuako kurssille, sillä kouluhommia on ainakin itsellä kai ihan riittävästi muutenkin ja voisi myös nauttia viimeisestä ajastaan täällä...) Illalla naureskelin taas ruotsalaisten toiminnalle. Kurssilla oli lopussa kaksi aihepiiriä ja vain vähän aikaa. Luennoitsijan oli sitten pakko kysellä ihmisten mielipiteitä, kumpi aihealue otetaan. Kun lopputulos, että molempia halusi melkein yhtä verran ihmisiä, niin sitten molemmat aihealueet kahlattiin jotenkin läpi, vaikka aikataulu venyikin. Huvitti vaan, koska proffa ensinäkemältä ei olisi itse kertonut toisesta aihepiiristä vaan hypännyt toiseen, mutta ilmeisesti muisti sitten paikalliset soveliaisuussäännöt:)

Eilettäin poikkesin tanssi-museossa. Melko pieni, mutta aikasta mielenkiintoinen. Hassua oli, että se keskittyi paljon esimerkiksi eri Aasian maiden ja Afrikan tanssikulttuuriin ja sitten klassiseen balettiin ja ruotsalaiseen balettiin...unohdettu oli mm. euroopan eri kansantanssit, argentiinalainen tango ja flamenco ymsymsyms. Mutta mielenkiintoinen noinkin. Illalla mentiin GamlaStaniin, yhteen lukuisista irkku-pubeista ja pelattiin korttia ja juteltiin pienellä tyttöporukalla. Oli hauskaa ja ihanaa! Tosin todettiin tulleemme vanhoiksi ja olin jo ennen 11 kotona.

Hassua, ettei tälle päivälle ole tarkasti suunniteltua ohjelmaa, oon viimeset lauantait ollu aika hyvin jossain, joten tää tuntuu ihan melkei luksukselta.

Muutamia otoksia keväältä

Tässä jotain kuvia tän blogin piristykseksi. Alkaa Kiirunan reissusta helmikuun alusta ja päätyy Budapestiin tossa maaliskuun alussa.


Koira-ajelulla hienoissa maisemissa. Tai mä istuin ja Diego ohjas:)

Auringonnousu Alta-järvellä, helmikuun alussa.

Alta-järvi, Pohjois-Ruotsi, Kiiruna

Näkymä mun ikkunasta helmikuussa. Joskus meilläkin on sentään lunta täällä.

Tuliakrobatiaa yhdillä synttäreillä helmikuussa, huomatkaa kuinka erilainen sää kuin edellisessä kuvassa.

Minä Schönbrunnissa, Wienissä 8.3. Tai oikeastaan Glorietella ja toi pikkutalo takana on se linna.

Mariatrostin Basilica Grazin laitamilla. (10.3)

Näkymiä Grazin pohjoispuolelta, otettu korkealta kukkulalta. Takana siintää Alpit (9.3).

Heroe's square Budapestissä (12.3).

Sprinttihiihdot

Mä olin tänää päivällä täynnä energiaa! Aurinko paistoi lämpimästi, maa haisi taas keväälle ja oli hyvä fiilis. Lähdettiin sitten Hannan kans katsomaan hiihdon maailmancupin sprinttihiihtoi. Nekun oli sopivasti tuolla Gamla Stanissa. Toisin sanoen hiihtäjät lykki kuninkaanlinnaa ympäri. Hassua. Aurinko paisteli, mutta tuuli, joten ilma oli aika kylmä loppujen lopuks. Neljän tunnin seisoskelun jälkeen oli aika jäässä. Ei se kesä ihan vielä ole.

Mutta tunnelma oli hieno ja kannustettiin suomalaisia (vaikka jostain saatiinkiin ruotsinliput käteeemme...no ne piilotettiin laukkuun). Nyt huomaa olleensa pihalla koko päivän, mutta jospa sitä vielä jotain jaksaisi tehdä.

Toivotaan, että nää kelit jatkuisi!

4. periodi

Hurja tunne, mutta tänään alkoi viimeisen periodin ekat luennot. Toivotaan, ettei tää periodi mene niin nopeaan kuin aikaisemmat tai oikeasti mä oon pulassa, kun kaikki suunnittelemani asiat jää tekemättä:) Eli viimeinen 1/4 alkamassa.

Oli myös hassua, kun astelin luokkahuoneeseen, niin kaikki siellä olevat puhui ruotsia. Oikeasti aloin epäileen vahvasti olenko oikeassa luokassa, sillä harvemmin mulla on ollut näillä enkunkielisillä kursseilla niin paljoa ruotsalaisia. No olihan se oikea kurssi ja löytyi sieltä muita ulkomaalaisiakin (paljon suomalaisia). Mut mukavaa vaihtelua tuokin. Omassa harkkaryhmässä on vaan yksi ruotsalainen. Tosin tulee puhuttua varmaan enkkua kun yksi meistä ei osaa ruotsia ollenkaan.

Mulla on nyt tässä muutaman päivän ollu työn alla ruotsinkurssille juttuja ja vieläkin tunnun siirtävän niitä. Toivotaan, että muihin kursseihin löydän motivaatiota, sillä luvassa on varmaa paljon hommia keväälle...

Ilma on edelleen harmaa, toivottavasti se kirkastuu ja saan motivaatiota kouluun ja muihin askareisiin, ettei menis ihan koko kevät hukkaan. Kesätyöt ne jaksaa stressata täälläkin tai niiden puute. Jotenkin vielä astetta vaikeampaa on hakea niitä täältä käsin ja tän suhdanteen takia näkymät vielä heikommat. Tylsää, että sellanenkin asia voi haitata vaihdosta nauttimista.

Mut nyt koetan jospa saisin aikaiseksi muutaman sanan Carl Larssonista. Ope ei tykkää kun lähetän aina sellasia riipaistuja versioita ja korjailen niitä aina jälkeen päin:) Tosin matkan jälkeen on ollut huomattavissa, et mun viimeisetkin aivosolut on kuolleet. Oon jotenki ollu ihan muissa maailmoissa nää pari päivää ja tehny tyhmii juttui enkä tajunnu puoliakaan mitä pitäis:)

Matka-etappi 3: Budapest (Bratislavaakin vähän)

Matka Budapestiin kesti noin kuusi tuntia. Se meni nuokkuessa, lukiessa ja nuokkuessa. Ilma oli harmaa ja maisemat ei kovin upeita, joten siihenkään ei jaksanut kiinnittää huomiota. Perillä kahdeltatoista, sitten asioiden hoitoa ja lopuks jumittamaan yhteen uuteen kauppakeskukseen ja odottamaan Janitaa koulusta. Olin aika väsynyt tuolloin. Hassua oli, että junasta astuessani, rinkka selässä, kimppuuni hyökkäsi kaikenlaisia ihmisiä. Toiset tarjosi majoitusta, toiset taksikyytiä ja kolmannet pimeetä rahanvaihtoa. Olin ihan pihalla kaikesta tästä.

Kolmen jälkeen matkustettiin Janitan asunnolle, joka oli keskustan tuntumassa ja mukavan oloinen asunto. Olin aika kuollut, joten eipä siinä paljoa tehty alkuillasta kuin toivuttu reissaamisesta. Tapasin mukavat kämppiksetkin. Illalla päädyttiin pubiin jonka nimi oli "Vittula" paikka oli kyllä tosi kiva!

Torstaina kierreltiin kaupunkia ja Tonavan rantaa. Nähtiin Budan linna, kuuluisa silta, paikallinen eduskuntatalo, "Heroes Square" ja paljon paljon muuta. Illalla mentiin syömään Gulassia leivän sisältä. Oli hassu, mutta hyvää! Ja taas johki outoon pubiin illalla:)

Perjantaina oli vaihteleva sää, aurinko paistoi ja tuuli, mutta välillä tuli vettä niin perusteellisesti! Kierreltiin Budan puolella. Kalastajien linnoituksessa ja Budan linnan liepeillä. Lisäks eksyttiin kansalliseen taidemuseoon, koska ilma oli mikä oli.

Illemmalla käytii etsiin naamiaisvaatteita ja päädyttiin illasta yhtien synttärien jälkeen naamiaskemuihin. Hauskaa oli. Paljon uusia ihmisiä tuli tavattua. Tuli katsastettua vaihtarielämä sielläkin päin Eurooppaa:)

Lauantaina nukuttiin myöhään ja oli aika aloittaa kotimatka. Olin neljän maissa Bratislavassa ja siellä kiertelin jonkun reilun tunnin ennen kuin lähdin lentokentälle. Oli hauska nähdä kui Bratislava tuntui jollai tapaa astetta kehittyneemmältä kuin Budapest. En tiedä oliko tää oikeutettu havainnointi pienen tarkkailun jälkeen, mutta kuitenkin.

Kotimatka oli väsyttävä ja saavuin kämpälle joskus puoli 1 aikaan. Jotenkin hassua, kuinka kotoisaa oli palata Ruotsiin :) Lentokentällä jo tuntui kodilta, kun Forexin kohdalla luki "ota numerolappu" haha nämä ruotsalaiset ja niiden jonotus!

Tänään oonkin sitten jumittanu koneella vaihtamas kuulumisii kaikkien kanssa:) Muutamia kouluhommia pitäis alkaa tehdä. Ahdistaa vähän nyt kaikki tuleva koulu yms, jotain tällästä lomanjälkeistä krapulaa havaittavissa ja mikää ei oikeesti innosta :) Mut kai tämä tästä..pääsiäistä odotellessa :p

Matka-etappi 2: Graz

Saavuin sunnuntai-iltana Graziin ja Marika oli vastassa. Ihana nähdä häntäkin! Eipä sitä kyllä mitää siinä illalla kerennyt tekemään, kuin suunnitelmia tulevalle.

Maanantaina lähettiin käveleen yhdille raunioille vuoren päälle. Huikeat maisemat. Näin lumihuippuiset Alpitkin (kai ne niit oli). Voisin ottaa yhden vuoren meillekin tänne! Sitten käveltiin takaisin ja toiselle puolelle kaupunkia, tutustuun kouluun ja syömään. Lopuks vielä käveltiin ympäri kaupunkia tutustuen pieneen, mutta kauniiseen Graziin. Toi meitin eka etappi oli joku 16 kilsaa pitkä plus kaupungilla kävelyt, eli ei ihme että sain rakot jalkoihini. Converset ei mitkää maailman parhaat vaelluskengät ole (vaikka muuten hyvät).

Tiistaina kivuttiin eka Schlossbergille. Mikä on Grazin keskustassa ja varmaan suosituin nähtävyys. Edellisen päivän rakot tuntu vähä, mut eteenpäin mentiin. Taas oli huikeat maisemat sieltä ylhäältä. Ja keli oli mitä parhain. Aurinko helotti taivaalta ja kevätkukat alko jo kukkimaan. Olipa siellä jopa orvokeita istutettu! Roomaan oli vaivaiset 600 kilsaa, joten todella etelässä oltiin.

Sen jälkeen lähdettiin tarpomaan taas joku 6 kilsaa Mariatrostin Basilicalle. Nähtiin hienoja taloja matkan varrella. Paikka oli mäen päällä, yllätys. Kaunis kirkko ja pieni kirkkomaa. Kirkko oli sisältäkin upea! Ja maisemat kirkkomäeltä!!! Varastaisin taas pari vuorta jos voisin. Kaunista. Takaisin mentiin sitten ratikalla, kun alkoi jalat tekemään tenän. Iltapäivästä vielä poikettiin Armoury-museossa. Uskomaton paikka. Monta kerrosta lattiasta kattoon täynnä aseita, haarniskoja, kypäriä, mitä vielä. Kaikki tallella vanhalta ajalta. Upeaa.

Osoitin saksankielentaitojani ymmärtämällä osan oppaan saksankielisestä selostuksesta. Hyvä minä:) Illalla sitten Erasmus-pubissa ihmiset harjoitteli saksankieltä ja siihen loppu mun saksantaitoni...eipä paljoo osannu sanoo mitää:)

Tiistaina ajoissa nukkumaan, sillä juna kohti Budapestia starttasi kello kuusi aamulla! Grazista tuliaisina lisää valokuvia, parit rakot ja kummallinen ihottuma. Lisäks tietty muistot :)

Matka-etappi 1: Wien

Kirjotellaan nyt sit pieni matkapäiväkirja. Eli torstai (5.3) kului hienosti matkustellessa. Tukholmassa satoi lunta ja Bratislavaan saapuessani tuli vettä, joten olotila väsyttävän matkustelun jälkeen ei ollut huipussaan. Vieläkun selvisi että olisin kerennyt aikaisemmalla bussilla jo Wieniin, mut olin varannut itelleni hieman myöhemmän bussin "varmuuden vuoksi", niin hurrasin mielessäni.

Wienis mul oli vastassa kaks ihkuu poikaa ;) Ihana nähdä niitäkin, mun host, Sabrina oli vielä koulussa, joten mentiin sitten poikien kaa pubiin odottaaan häntä. Hyvä aloitus Wien-etapille:) Sabrinalla oli kaunis asunto, kattohuoneisto vanhassa talossa melko keskustassa. Eka ilta kuluikin kerääntyen monien vanhojen tuttujen kanssa syömään ja käymään jossai kemuissa.

Mä oon vaikea matkakumppani, kaikki on mulle ok :) Varsinkaan, kun on niin paljon nähtävää, joten en tiedä missä haluis vierailla. No perjantai haahuiltiin ympäri Wieniä. Nähtiin paljon kauniita taloja, Stephansdom mikä on must-see juttu ja muita. Ilma ei ollut parhain, mutta siitä selvittiin. Vähällä oli, etten muuttanut matkasuunnitelmia ja lähtenyt kaverin maatilalle loppuviikoks hommiin. Oisko siistii jos musta tulis itävaltalainen maajussi??

Hassua oli, et kaverit oli yhtä innoissaan melkei näkeen kaupunkiaan, koska eivät ihan liikaa tiedä siitä:) Ainoa paikka missä oikeasti poikettiin sisällä (kahvilan lisäksi) oli yks taidemuseo, jossa oli jotain hyvin modernia taidetta. Lisäks käytii yhdil markkinoilla ja mä olin ihan pyörällä päästäni kaikista ihme ruoista mitä sielläkin oli. Noi nauro mulle:)

Aamulla oltiin Sn ja Cn kaa, päivällä Sn ja Mn kaa ja illalla Sn ja toisen Sn kaa. Eli kaverit vaihtu pitkin päivää. Tyttöjen kaa mentiin illemmalla tutustuun mm. upeeseen henkkamaukkaan:) Oli kyl hieno, tummaa puuta ja natisevat kierreportaat. Perusturistinähtävyys:) Illalla nukahdettiin ruoan jälkeen telkkarin ääreen:)

Lauantaina suunnattiin Hundertwasser-houselle. Se on yhden taiteilijan suunnittelema outo talo. Lisäks sen taiteilijan näyttelyyn, joka oli läheisessä Kunsthousessa. Se olikin niin mielenkiintonen et meil meni monta tuntii sinne. Lisäks mentiin vielä MAKiin, joka on kans taidemuseo, mutkun oltiin nähty taideteos, jossa ammutaan kanuunalla tasasin väliajoin nurkkaan punasta vahaa, oltiin niin väsyneitä, et jätettiin M kavereineen museoon ja mentiin syömään Sacher-torttua.

Lauantai-ilta kului sit fonduella ja parilla oluella. Lopuks päädyttiin irkku-pubiin, jossa törmäsin joukkoon suomalaisia, oikeasti tamperelaisia:) Maailma on pieni. M epäili, ettei Suomessa ole muita kaupunkeja kuin Tampere, koska se on tavannu vaan tamperelaisia:)

Sunnuntaina paistoi sitten vihdoin aurinko. Mentiin Sabrinan ja Harin kanssa Schönbrunniin (joku kuninkaallinen palatsi) kävelylle. Oli upeita näköaloja ja hieno linna. Sen jälkeen suunnistettiin yhteen "maailmanpyörään" kattoon lisää maisemia. Syötiin jossai välissä bratwurstia ja hapankaaliakin:) Sit vielä kattoon Tonavaa ja pyöriin kaupungilla. Sunnuntaina kello seittemän maissa jätin haikeet hyvästit kauniille Wienille ja astuin Graziin menevään junaan.

Ihana etappi ja väsy oli, mutta matka oli vasta alussa.

Lähdön tunnelmia

Huhuu, tunnin päästä pitäis startata matkaa. Vähän jo jänskättää miten pääsen perille ollenkaan, kun yksin reissaan. Toivotaan et kaikki meneen hyvin ja tapaan Christianin kello puoli kahdeksan Wienissä. Toivokaa tekin :)

Eilinen meni sitten harakoille. Piti sitä sun tätä tehdä, mutta pakkaamiseks ja lusmuiluks meni sekin päivä. Illalla poikkesin yläkerras, mut muuten jumitin taas kotona. Tosin keittiöön sain julisteet laitettuu ja siitä tuli taas astetta kivemman näkönen. Ainiin ja saatiinhan me Trecen kans lennot ja hotellit Berliiniin varattua, eli pääsiäisenä sinne!!!!!

Piti kirjottaa vielä tiistaista, kun päädyin Zinkesdammiin hakeen yhtiä valokuvia. No eihän ne olleet valmiit, joten sain ½ tuntia aikaa kävellä ympäriinsä. Oli taas hieno uusi tuttavuus tämäkin kaupunginosa. Sellaista aluetta, että voisi kuvitella asuvansakin. Liikaa tulee jumitettua keskusta-koulu-Lappis alueelle.

Mut mä tästä meen vielä sadannen kerran varmistaan, että mulla on kaikki mukana. Ja että varmasti nyt tiedän suurinpiirtein missä on bussi Skavstaan. Bussi Slovakiassa voikin olla aika ylläri :) Mut vi hörs!

tillbaka.

Tukholmassa taasen. Itseasiassa kuulostaa taas tiistaihuutelu olevan käynnissä. Eli kaikki on kuten ennenkin. Olipa ihana viikonloppu kotona.

Laivamatkailu on vähä alkanu kyllästyttään, toisaalta siihen on jo niin tottunu, et tietää miten matka menee ja yleensä se sujuu suhteellisen joutuisasti. Osaa jopa sanoa, millon ollaan avomerellä, huomaa laivan liikehdinnästä, vaikka ikkunaa ei olisikaan:)

Kotoiluun kuului ihanasti kunnolla saunomista moneen otteeseen, lumihangessa kieriskelyä, mäenlaskua ja ah ihanasti lauantaina paistavaa kevätaurinkoa ja seikkailua lumihangessa joka ylsi polveen asti. Lisäks tuli tavattua kavereita ja sukulaisia, joten oli oikein kiva viikonloppu.

Tänään olen sit jumppaillu ja yrittäny hoidella matkaan kuuluvia asioita. Oli myös ruotsintunnit, jotka menivät taas suhteellisen kivuttomasti, vaikka tajuttoman väsynyt olenkin. Huominen menee varmaan pakkaillessa.

Toin kotoo keittiöön verhot ja pöytäliinan...kyl ne ilmettä vähän paranis...nyt kun vielä keksis mitä sohville tekis...niillä kun ei viitsi heittää vesilintua, ettei tarvi lattialla sitten istua.

Sellaista tänne taasen. Toivotaan, et kerkiän kirjotella huomenna tai matkalla, mut jos en, niin tosiaan, 14.3 tuun vasta takaisin maailmalta (jos sinne ikinä pääsenkään...:)).

Torstai-hernaripäivä.

Sainpas harkan palautettua ajoissa. Jee. Nyt olo on kuin fuksivuoden perjantaisin, kun takana on neljän tunnin yöunet. Tänään kuitenki pitää viel tehä muutamii rästijuttui ja käydä luennoilla, ennen huomista kotimatkaa, et ei varmaan edes kerkeä nukkua nyt päivällä. No ennenkin selvitty. Pääasia, et se kurssi on nyt toivottavasti ohi ja nyt on pariin viikkoon vaan kaikkia pikkujuttuja tekemättä. Kuten matkan suunnittelua :):)

Oli tänään outoo olla aamulla koululla seitsemältä. Siellä ei näkynyt kuin yksi yksinäinen siivooja:)

Meille on tuotu uudet tuolit keittiöön! Enpä mä siel usein istu, mut tulin oikeen iloseks kun ne näin. Varmaan huomaatte, mikä murheenkryyni meitin keittiö on....Mut hyvä ruoka parempi mieli ja kaunis keittiö parempi ruoka :p Yks intialaisista pojista sano lähtevänsä Sveitsiin, luulisin et masteria tekeen. Se tuli oikei kätteleen ja toivotti kaikkea hyvää. En mäkään sille oo paljon jutellu, mut usein ollu samat aikataulut, joten melkein tulee ikävä :)

Flunssa ei oikei tiä pahenisko vai paranisko, se jumittaa. Mut ihana tunne ,kun oon ollu nii jumahtanu huoneeseeni ja nyt aattelin lähtee kaupunkiin!

Huomenna siis Suomeen.

Kihlaus.

Joo onhan se sitten kaikkialla, että kruununprinsessa vihdoin meni kihloihin. Ite olin kyl niin jumittunut Lappikseen taas, että en päässy juhlahumuun mukaan. Varmaan linnalla olis ollu aikamoinen metakka. Mutta ovatpahan ruotsalaiset onnellisia, vaikka kallis tapahtuma onkin luvassa:)

Muuten ei kummempia, siirrän harkan tekoa koko ajan, kohta joudun palauttaan sen varmaan myöhässä. Tekosyynä on hyvä käyttää flunssaa :) Ei vaan, se on oikeesti aika ilkeästi nyt päällänsä.

"Lomaa" odotellessa...

Museoita.

Kävin tänään Merihistorian museossa ja Kuninkaallisessa rahakabinetissa. Tulipa taas siis harrastettua kulttuuria. Aiheet voi vaikuttaa kummallisilta, ja täytyy myöntää et valitsin ne siks, että ne on maanantaisin ilmaisia. Mut oikeesti oli kyl ihan hienot näyttelyt molemmissa. Merimuseossa pääosassa oli erinäköset/kokoset/ikäiset pienoismallit laivoista. Hienoja. Sit tietty vähän historiaa merenkäynnistä. Rahamuseossa oli rahaa eri aikakausilta, kolikoita ties mistä päin maailmaa ynnä muuta. Lisäks talouden ja säästämisen historiaa. Suosittelen kuitenkin molempia, jos on aikaa joskus täällä pyöriä. Hieman erilaista kuin perinteiset historialliset museot yms.

Tehtii tänää myös makaroonilaatikkoo ja sörsselssönisalaattia. Tulipa kotonen fiilis!

Nyt on taas flunssa tekemäs tuloonsa. Luulen, et eilen illalla nous vähä kuumekin, eikä olo nytkää oo hehkeä. Mut noh, ainakin voi sit lekotella :) Yhtä harkkaa pitäis vaan tehä...sekun ei varmaan yhden yön ihme ole....

Parturi.

Lukitsin itseni melkein kahdeksi päiväksi huoneeseeni lukemaan. Eilen illalla alkoikin oleen jo sellainen professoriolo, kun tukka hapsotti joka suuntaan ja tavarat lojui missä lie (ei sen takia, et olisin ollu guru aiheessa..). No kävinhän keskiviikkona kattoon Benjamin Buttons otroliga liv vai mikä sen nimi olikaan, hyvä leffa. Muuten tosiaan lukemista ja jumppailua.

Tänää oli sit tentti. Suhteellisen helppo, mut panikoidessaan Kata ei sit ollu lukenu kaikkia ihan loppuun asti, joten ei varmaan mitenkää loisteliasta lopputulosta ole odotettavissa. Jos nyt läpi pääsisi.

Tentin jälkeen oli ihanan vapautunut olo, vaikka tietääkin, että ens viikko menee harkkaa kirjottaessa. Aurinko paistoi ihanasti ja vaikka oli suhteellisen kylmä, oli taas tosi keväinen fiilis! Ihanaa! Kävin sit parturissakin. Ainoo vaan, kun en ikinä ole tollaisessa "drop-in" parturissa käyny, niin vaikutin taas vähä epämääräiseltä kun sinne astelin ja kattelin hölmistyneenä ympärilleni:) No hyvä valinta tuntui olevan, hinta oli ihan ok ja lopputulos ainakin musta tosi kiva. Alkokin jo mennä hermot kun se entinen oli niin paljon kasvanu!

Nyt vois mennä jumppaan ja illalla on sit synttärit/korridoorpartyt tos seiskassa. Tosin nyt huomaan, et viimeyön unet jäi vähäsiks ja levottomiks. Parasta olis mennä ajoissa nukkumaan. Mut en sano, että aion mennä, koska sit löydän itteni Rn luota vielä viideltä aamulla :)

BTW, laitoin tohon sivuun tollasen "lukijat" applikaation. Et jos uskallatte, niin tunnustautukaa lukijoiksi :) olis kiva tietää ketä teit on, jos ketää. Nyt mulla näyttää olevan vaan yks uskollinen lukia Jojo, jonka blogia Australiasta itekin seuraan. Jotkut ne lähtee merta edemmäks kalaan:P Mut uskon, et tällä kertaa se kannattaa toisin kuin suomalaisessa sananlaskussa.

Sellaista täältä, viikonpäästä seilaankin sitten Suomeen käymään! Ja pian Itävaltaan/Unkariin!

Huutelu.

Hahaa! Tänään sit ensimmäisen kerran kokeilin Lappiksen perinteisiä Tiistai-huuteluja. Muistin virkistämiseks kerrataan, et tosiaan joka tiistai-ilta kello 10 porukka avaa ikkunansa ja alkaa kiljua/karjua ikkunoistaan. Ilman syytä, ilman sanomaa, kunhan huudellaan.

Noh, oltiin Hannalla tossa pitsalla ja tuumattiin, et kerranhan se on koettava. Eli keittiön ikkuna auki ja huuto ilmoille. Oli se vähä hassua ehkä, mut hauskaa oli kuunnella muiden huuteluja, ne kun jatku ja jatku:)

Hullu perinne, mutta kaikkea pitää kokeilla, vai?

Kevät?

Aurinko paistelee aina välillä pilvien lomasta, ilma on kirkas ja hiekkaa on puhdistettu ajoteiltä ja jalkakäytäviltä. Varmoja kevään merkkejä? Onko liian aikaista hihkua jo keväästä. Jotenkin täällä tuntuu, ettei kunnon talvea ole ollutkaan, joten on outoa, jos kevät jo tulee. Toisaalta ilmasta jotenkin huomaa sen, että kesää kohti tässä mennään. Ihanaa! Toivottavasti se tuo piristystä tähän arkeen. Mun kun pitäisi olla sisällä lukemassa tenttiin. Vaikeaa on, kun ei tiedä paljon pitäisi lukea...

Eilen kävin taas saunomassa Frescatilla, tekee hyvää. Kaikki tää ei kuitenkaa poista sitä tosiasiaa, että tekemättömien asioiden lista ei lyhene millään. Tällä hetkellä elän taas "sitten tentin jälkeen" aikaa, jotenki kaikki muu pysähtyy ennen perjantaita. Se on ahdistavaa.

Mut mä lähdennyt koululle, ja ehkä samalla nautin auringosta hieman. Oli vaan pakko hehkuttaa, kun ilma on niin ihanan keväinen!

Salakuuntelua.

Joskus metroissa tulee salakuunneltua ihmisten puheita. Yks päivä kuuntelin keski-ikäisen ruotsalaismiehen keskustelua vähän nuoremman italialaisen kanssa. Jotenkin aihe siirtyi suomalaisiin, en kuullut mistä syystä. Ruotsalainen mies kehui suomalaiset. Lähtöasetelma oli, että heitä tosiaan tuli 60-luvulla tänne aika paljon. Italialainen epäili syyksy Neuvostoliittoa. Toinen korjasi heti, ettei syy ole siinä (kuinkahan moni luulee euroopassa, että me oikeesti oltii "osa" Neuvostoliittoa aika pitkäänkin...joskus ennenkin kuullut meinaa epäilyjä..).

Suomalaiset ovat kuulemma todella hyviä ja ahkeria työntekijöitä, vaikka eivät puhu paljoakaan. Oikeastaan todella vähän. Toisaalta suomalaiset naiset on kauniita (täs vaihees meinas pokka pettää..), kun taas esim ruotsalaiset naiset on kuulemma vähän liian tylyi tai jotain..mietin kaikkia niit tyttöi, jotka vaunus oli, et kuuntelikohan ne samaa juttua...Mut joo on se hyvä et jollain on meistä positiivinen kuva :)

Kämppiksen amerikkalainen kaveri puhui eilen koko ajan suomen kruunusta valuuttana:) Hymyilytti.

Tulin koululle tekeen ruotsin aineen korjauksia, mut Katan loputon laiskuus nostaa päätänsä!

Relax, take your time...

Asiaan vihkiytymättömille, niin toi otsake on yhdestä biisistä, joka mun mielestä kuvaa tätä vuotta hyvin. Ensinnäkin se on hyvä kappale ja toisekseen se soi täällä joka puolella, koko vuoden on jo soinu, joten hyviä muistoja herättää:)

Kello on yksi yöllä ja täs vielä jumitan netissä. Päivä on taas menny kuin siivillä ja vähä ressaa ku ei mitää tärkeää oo tullu tehtyä. Mutta hauska päivä on ollut!

Päivällä etittiin japanilaisen kaverin kaa kahvilaa, joka möis donitsei tai munkkei. Söderillä kierreltiin ja löysin kivan alueen, mihin en oo enne törmänny. Tartteekin mennä uudelleen tutkaileen sinne. Aika paljon oli kivoi kahviloita ja second-hand kauppoja. Loppujen lopuks ei löydetty haluamaamme ja mentii syömää laskiaispullia:) Kyllähän siin tunti ja toinenki vierähti jutelessa.

Illalla leivoin ja kutsuin kavereita leipomaan meitin korridooriin. Tehtii kaks makeeta ja yks suolanen piirakka. Pojat toi viel salaattia, niin oli ruoka valmis. Porukkaa tulikin enempi ku odotin, mut oli tosi kiva!! Puhe kuului ruotsiks ja suomeks...mut täytyy myöntää et oikei välil hävettää puhua ruotsia...se kun ei suju. Kivaa oli myös, et laulettiin muutama snapsilaulu, se on ku on näit teekkareit :p

Mä tykkään kun meilläkin on tääl kerranki elämää korridooris :) (miks mä jankutan tätä??) Yks intialainen täältä oli ollut intiassa aika kauan, ihmettelinki et sitä ei ole näkynyt, mut tänää selvis. Senkin kans tos juteltiin.

Eilen oltii sit käymäs taas Stureplanilla Ambassadeurissa. Aika hiljanen meno ja tylsää. Ei menny ku rahaa:) Sielt sit mentii viel GamlaStaniin keskiaikaravintolaan istuskeleen ja jutteleen joillekin random-ruotsalaisille. Iha kiva paikka se taas oli ja menikin sitten myöhään. Sen voin sanoo, etten viel yhtää tosikivaa baaria oo täältä löytäny. Välil on sellasii "ihan kivoi" paikkoi, mis on kivaa jos on tuttui paljo ja sillee, mut liikaa on sellasii, et kallista on, mut rahojen vastine on jossai hevon kuusessa...

Vois mennä kyl nukkumaan, jospa HUOMENNA sais jotain aikaseksi (as if...) tentti lähenee ja ahistaa... Alhaalla on bileet menossa, kova meno kuulostaa olevan... Ainiin, joku varas 0,02 SEKin lennot Glasgowhun...en tiä ollaanko sit menos kun näit matkoi on vähä joka puolelle suunniteltu...Mieli tekee!!

Peace & Love

Eilen rantauduin kotiin siin puol yhdeksän maissa ja meitin korridoor oli muuntautunu hippiluolaksi. Tarkotus oli mennä vaan espanjalaiskaksikon järjestämiin bileisiin vähä hengaan. No mut sit päätin, ettei voi jättää kemui väliin, kun kerranki kotimatka on lyhyt (astu keittiöstä ulos, siirry viisi askelta oikealle ja avaa ovi). Sit mut "pakotettiin" ettiin jotain hippivaatteita. Onneks Kata pukeutuu nii oudosti, et kyllähän sitä psykedeeliskuvioinen mekko löyty, kukka tukkaan ja ideaalisiteestä päänauha. avot.

Kyseessä oli suurimmaksi osaksi espanjalaisia, joten äänekkäitä ainakin oltiin. Muutamia random-muunmaalaisia oli myös joukkoon eksynyt. Parhaimmillaan saatiin 8 henkee meitinki korridoorista kemuihin, oho. Random-muunmaalaisista löytyikin sitten yllättäen tuttuja, yks sveitsiläinen kaveri..hitsi tää Tukholma ja varsinkin KTHn vaihtaripiirit on pienet...

Hassua oli, et yks tuttu ranskis (syksyltä tuttu, nyt ei olla nähty vähää aikaa) asuu sit tuollaisen lasioven takana olevassa korridoorissa, joten iha "samal käytäväl"...Joku ne oli lasioven takaa houkutellu meitin pileisiin (tää on yleistä, et jos jossai on pileet, niin lähialueen ihmiset on tervetulleita, koska meluvaara on mitä ilmeisin) ja siin sit ihmeteltii puolin ja toisin miten ollaan voitu asua niin lähekkäin tietämättämme...Mut oli kyl kiva tavata, vaihtaa kuulumisia ja muistella syksyisiä ystäviämme :p

Siin sit tanssittiin ja juteltiin ja sen sellasta. Menin kahdelta nukkumaan, mutta mulla ei oo hajua millon bileet loppu. Oon kehittäny hienon tavan, pystyn nukkuun metelissä!! Tänää aamulla kyl vähä pelotti mennä keittiöön, mut onneks ei ollu mitää menny rikki :p Sit kävin TAAS shoppaileen, ostin repun matkalle :) Muuten oon jumittanu, yrittäny lukee, tuskaillu et pitäis kaikkee tehä muttei kerkee (jepujee), ja taas jumittanu meses...Illalla varmaan jotkut kemut taas jossain...no pääseepä toi opiskelustressi unohtuun..

organisointia!!

Tänään olin sitten financial economicsin viimeinen luento. Tai ainakin luulen, että se oli viimeinen, sitä kun ei voi ikinä tietää vaikka huomenna olisinkin joku extra luento. Kävi nimittäin ilmi tänään, että aamulla oli ollut varsinainen viimeinen luento ja nyt iltapäivällä aiemmin väliin jäänyt vierailuluento. Ainoa vaan, että ilmeisesti tästä extra-luennosta mainittiin ainoastaan time-edit lukujärjestysohjelmassa...eikä esimerkiksi ollenkaan kurssin kotisivuilla tai aiemmassa saadussa lukkarissa. Ongelma on siinä, että yleensä tää time-edit ei pidä ollenkaan paikkaansa, joten harva sitä seuraa...Ja mä kun tykkään käydä luennoilla, enkä jäädä ehdointahdoin pois niistä...

Tän kurssin puitteissa ollaan muutenkin aina etsitty kissojen ja koirien kanssa oikeaa luokkaa, kun skeemassa annettu ei pidäkään paikkaansa. Tähän mennessä aina on löytynyt luokka, kun tarpeeksi monesta ovesta on kurkistanut ja etsinyt tuttuja kasvoja... Tänään toi oli kyl viimeinen pisara...ärripurri. Miten se voi olla vaikeaa pitää samassa luokassa luennot/harkat? Jos kaikki pitäis aina samas paikas, nii eiks se olis selkeää?? Samoin noista muutoksista olis kiva tiedottaa vaikka sähköpostin kautta, koska sellanen lista tälläkin kurssilla ilmeisesti on.

Lisää negatiivista kuvaa ruotsalaisten organisointikyvystä.....

Lounaskonsertti

Sain eilen kutsun kaveriltani KTHlle lounaskonserttiin. Laura soittaa KTHn orkesterissa selloa ja niillä oli tänään esiintymisvuoro. Oli kyl kiva konsertti, ei kestänyt kuin ehkä 40 minsaa, mutta kaunista musiikkia. Onneks bongasin katsomosta muutaman tutun, sillä yksinään viheltely, marssiminen ja o' sole mio:n laulaminen olis ollu ehkä häröä. Nyt vaan naureskeltavan hauskaa. Hieman erilainen konsertti kuin olen tottunut, mutta hauskahan tuo oli. Yhdes vaihees joku pariskunta jopa tanssi ja kaikkee muuta outoa tapahtui.

Eipä tästä päivästä sitten mitään muuta voi sanoa...

IKEA

Alan epäileen kommunikaatiotaitojani, tai sitten maailmassa on ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä IKEA on...Mun intialainen kämppis viritteli keskustelua mun uusista astioista, joita kävin IKEAsta tänään ostamassa ja kyseli et mistä niitä saa ja onko halpoja...Sanoin et joo kävin KungensKurvan IKEAssa ja joo sinne pääsee ilmaisbussilla yms. Siltikin se ihmetteli et mikä se sellainen paikka on, onko niillä halvat hinnat yms... ??!? öö...eikös IKEAn mainoslause oo et paras keksintömme on halvat hinnat tms. Joko mun ääntämys sanalle IKEA oli outo, tai sit oikeesti RUOTSIsta löytyy ihmisiä, jotka ei tiedä mikä kyseinen yritys on...miten vaan..

Tänään mua luultiin saksalaiseksi...kyseessä oli saksalainen poika, joka on ollu nyt kuukauden samalla kurssilla, nähnyt mut Kaisun korridooris (se asuu siel kans) ja kuullu mun varmasti puhuvan englantia (ja mä toivon, että tää ei tarkota sitä, et kuulostan saksalaiselta englantia puhuessani :p). Se sit alko kuiskiin mulle saksaks tunnilla ja kun olin sillee et "what" se toisti asian saksaks ja sitkun näytin tosi hölmistyneeltä se vasta tajus etten oo...Ei siin sinällään mitään. Hassua vaan, koska yleensä ihmiset tunnistaa oman maalaisensa jo kaukaa :)

Tarvii alkaa kerätä listaa minkä maalaiseksi mua on luultu...

Vihaan kierrätystä.

Tai en nyt ihan..mutta ei sitä ole kiva harrastaa 13 muun kanssa, varsinkin kun puolet ei varmaan koskaan oo kuullu koko sanaa. Varsinkaan se ei ole kivaa, kun joidenkin mielestä kierrätystä on heittää likainen muovikippo tai makkarapakettimuovi samaan astiaan kuin kierrätykseen menevä kartonki...tai että jokaisessa lasikipossa on tähteet jäljellä ja korkki päällä. Jos ei tiedä mitä on kierrätys oikeaoppisesti niin vois sit antaa olla...muiden jälkien siivoaminen kello 12 yöllä ei ole mun paras hetkeni:) Mä kohta printtaan isolla ohjeet siitä mitä kierrätetään ja miten ja tungen ne jokaisen postiluukusta sisään.

Olipa avautuminen, kello on kohta yksi yöllä ja lopetin oman keittiönakkini juuri, joten tunnelma on korkealla...arki alkaa painaa päälle, kun on taas vaan humputellu, mut viikonloppu oli kyl kiva!

Perjantaina perinteinen Lappis-kiertoajelu, Lauantaina shoppailua väsyksiin saakka. Lauantai-illalla mentiin GamlaStaniin The Temple -baariin. Siellä oli se yksi outo ruotsalainen, josta mainitsin ennen joulua, joka silloin tenttaili meiltä Afrikan pääkaupunkeja. Nytkin se alko puhumaan jollekin uppo-oudolle miehelle ja kyllä se meiltäkin tenttaili asioita taas. Yksinäinen kenties, mutta vähä outo. Tuli vaan mieleen taas kivoi muistoi syksyltä. Mut tosiaan, mä ainakin suosittelen tota ravintolaa (siellä tulee urheilua telkasta) se on tosi tunnelmallinen. Voi jopa tavata myös outoja alkuasukkaita...

Tänää oli vuorossa turisteilua. Eka Tukholman kaupunginmuseoon. Talo on hieno, mut kokoelma ei kovin erikoinen ole. Monet näyttelyt oli vielä rakennusvaiheessa. Yksi hieno näyttely oli koottu vanhoista valokuvista, upeaa. Tän jälkeen pikainen kierros Åhlensilla ja sitten Kaknästornetiin. Se on sellanen radio/telkku/sateliittimasto, johon pääsee korkeelle katteleen maisemia. Mä luulen, et mä oon viimeaikoina käyny niin ihmeellisis paikoissa (korkeissa) et mun korkeenpaikankammo alkaa hellittään. Ainakaan tuol ei pelottanu, vaik ylätasanteella tuuli. Paikassa on myös mukava kahvila, jossa hinnat ei kyl oo nii korkeita kuin vois tornissa olettaa olevan :p

Kaknäsin jälkee vuorossa oli viel Östermalmilla pieni kierros. Raha haisee edelleen, mutta pidän silti alueesta. Talot on vanhoja, mutta kunnostettuja ja liikeet ihania:)

Viikonloppu meni kyllä nopeaan. Tosiaan huomenna olis yritettävä ottaa itteensä niskasta kiinni, tai sit suoraa luottaa uusintatenttiin. Meinaa parin viikon päästä olis tentti ja mulla ei oo mitää hajua aihepiiristä :) Mut nyt nukkumaan!

Tukholmassa taasen.

NO mitä luulet, mitä Kata vastaa, kun väsyneenä on juuri rantautunut kotiin ja kassit odottaa purkamista ja asiat hoitamista, mutta kaveri kysyy luokseen etkoileen? No Kata vastaa kyllä ja lähtee "vähäksi aikaa". Eli eilen sit Hannalla istumas iltaa. Iltaan kuului muun muassa ihmispyramideja ja ruotsalaista kuorolaulantaa. Aika normi-ilta siis? Loppuillasta Allhusettiin. Siellä olikin porukkaa paljon. Tosin meitäkin oli jo paljon, että oli kiva hengailla. Uskomattoman paljon suomalaisia, F olikin jo ihan pulassa, kun pitkän aikaa oli ainoo ulkomaalainen meidän hullujen suomalaisten keskuudessa. Allhusetissa yks syksyn kurssikaveri luuli et oon naimisissa:P

Tänään oli taas pitkä rutistus Financial Economicia...hengailin sen tunisialaista alkuperää olevan tytön kaa, jonka nimee en osaa kirjoittaa (noloo) mut se on kiva kun puhutaan ruotsia (se siis puhuu ihan toisena kielenään ruotsia..). Outoo oli, kun luentotauolla yks turkkilainen tyyppi alkoi jakaan kaikille jotain tosi makeita turkkilaisia kuutiokarkkeja tms. makeisia. Olihan niitä sitten maistettava :)

Illalla oli taas God och Dåligt vetenskap. Siellä ainakin tietää mikä on ruotsalaishumanistipoikien pukeutumistyylisuunta. Aika "kuolleiden runoilijoiden seura" se välillä on. Tosin luennolla on useita yli 50-vuotiaita herrasmiehiäkin ja luennoitsijat on enempi tai vähempi Pentti Linkolan näköisiä. Mutta ihan hauskoja aiheita käsitellään.

Nyt on taas mielessä sata asiaa mitä pitäisi tehdä, mutta ei vaan jaksa. Vois mennä nukkumaan, kun huomenna onkin yllättäen harkat. Mut kaikista parasta: Maarit tulee huomenillalla tänne!!