Viikko on ollu melko koulupainotteista, mut ei sen niin väliäkään. On ollu ihan kiva opiskella:) Maanantaina oli vapaapäivä, mut jotenkin päätin siirtää Kansallismuseokäynnin toiseen kertaan ja keskittyä lukemaan juttua muun muassa kuuraketeista ja atomipommeista. Tiistaina oli mielenkiintoinen seminaari aiheesta. Ennen oon pelänny tollasii seminaareja, mut sainpa nyt jotain edes suustani ulos:) Tarkotuksena on siis et ollaan luettu tekstejä aiemmin ja sit niitä analysoidaan ja niistä keskustellaan seminaaritilaisuudessa.
Eilen oli pitkä päivä muutenkin. Illalla pidin esitelmän Carl Larssonista, mut vaikka kuinka olin kieli kipeenä harjotellu ruotsalaista ääntämystä totesin taas kesken esityksen et jaaha, taas tällä karmivalla suomenruotsi-aksentilla mennään:) Lasselta tulee varmaan taas hyvää kommenttia arvioinnissa...
Eilen illalla oli suomalaisen Riikan synttärit Stadshagenissa. En oo ennen siel opiskelija-asuntolassa käynytkään, mut vaikutti tosi kivalta. Oli pitkä pöytä ja kevyt illallinen ja paljon porukkaa. Oikein mukava tunnelma, oli tosin lähdettävä ajoissa kotiin, kun väsymys alko tekeen voittoa.
Oon jo monta kertaa hihkunut kevään tulosta ja sit todennu taas takatalven tulleen. No hihkun taas. Tänää oli oikeesti tosi lämmin, säätiedotuksen mukaan jotain 10 astetta. Ja sen huomas. Kävin lenkkeilemässä ja kiipeilemäs metsässä ja nautin kaikin puolin ihanasta säästä ja maan tuoksusta. Hassua oli kun törmäsin taas pariin tarharyhmään. Jotenkin karua et lapset puetaan samanvärisiin kirkkaisiin pipoihin et ne tunnistetaan omaks ryhmäks :) Toisaalta tuli kyl kaipuu siihen, kun löysi luonnosta ihmeellisiä asioita ja saatto nenä maassa tonkia kuralammikossa ja haista mielinmäärin ulolta ja olla kuranen :) Hihii.
Munhan pitäis olla nyt lukemassa/opiskelemassa. Sain just tekstin alankomaiden kanavasysteemin rakentamisesta 1400- luvulta lähtien loppuun. (Outoja tekstejä edelleen...). Joten en nyt jaksa koko ajan nipottaa:p Piti viettää rauhallinen ilta ja kattoo kämppiksen kaa telkkua, mut nyt kuulostaa et joku on vallannu keittiön. Se siitä rauhasta..anna kun arvaan..saksalaisia :) Ei millään pahalla, mut välillä on hetkiä kun kaipais "oman kodin rauhaa" eikä jaksais sitä et keittiö on kuin sotatanner tai et ihmiset puhuu kovaan ääneen vierasta kieltä. Luulis et siihen olis tottunut ja jollain tasolla onkin, mut tiettyinä aikoina se väsyttää...
adios amigos, hasta luego.
Eilen oli pitkä päivä muutenkin. Illalla pidin esitelmän Carl Larssonista, mut vaikka kuinka olin kieli kipeenä harjotellu ruotsalaista ääntämystä totesin taas kesken esityksen et jaaha, taas tällä karmivalla suomenruotsi-aksentilla mennään:) Lasselta tulee varmaan taas hyvää kommenttia arvioinnissa...
Eilen illalla oli suomalaisen Riikan synttärit Stadshagenissa. En oo ennen siel opiskelija-asuntolassa käynytkään, mut vaikutti tosi kivalta. Oli pitkä pöytä ja kevyt illallinen ja paljon porukkaa. Oikein mukava tunnelma, oli tosin lähdettävä ajoissa kotiin, kun väsymys alko tekeen voittoa.
Oon jo monta kertaa hihkunut kevään tulosta ja sit todennu taas takatalven tulleen. No hihkun taas. Tänää oli oikeesti tosi lämmin, säätiedotuksen mukaan jotain 10 astetta. Ja sen huomas. Kävin lenkkeilemässä ja kiipeilemäs metsässä ja nautin kaikin puolin ihanasta säästä ja maan tuoksusta. Hassua oli kun törmäsin taas pariin tarharyhmään. Jotenkin karua et lapset puetaan samanvärisiin kirkkaisiin pipoihin et ne tunnistetaan omaks ryhmäks :) Toisaalta tuli kyl kaipuu siihen, kun löysi luonnosta ihmeellisiä asioita ja saatto nenä maassa tonkia kuralammikossa ja haista mielinmäärin ulolta ja olla kuranen :) Hihii.
Munhan pitäis olla nyt lukemassa/opiskelemassa. Sain just tekstin alankomaiden kanavasysteemin rakentamisesta 1400- luvulta lähtien loppuun. (Outoja tekstejä edelleen...). Joten en nyt jaksa koko ajan nipottaa:p Piti viettää rauhallinen ilta ja kattoo kämppiksen kaa telkkua, mut nyt kuulostaa et joku on vallannu keittiön. Se siitä rauhasta..anna kun arvaan..saksalaisia :) Ei millään pahalla, mut välillä on hetkiä kun kaipais "oman kodin rauhaa" eikä jaksais sitä et keittiö on kuin sotatanner tai et ihmiset puhuu kovaan ääneen vierasta kieltä. Luulis et siihen olis tottunut ja jollain tasolla onkin, mut tiettyinä aikoina se väsyttää...
adios amigos, hasta luego.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti