Eilen todella toteutin kävelyretken. En edes tiedä kuinka monta kilometriä tallustin saappaillani (ihme että ratkeilee jo), mutta ajallisesti meni pari tuntia. Alotin reissun matkustamalla bussilla Reimersholmenille, pienelle saarelle keskustan lounaispuolella. Siellä tein pienen rantapromenadin ja jatkoin matkaa Långholmenille, joka on astetta isompi saari Reimersholmenin yläpuolella.
Vaikka reippaasti kävelin, matka pysähtyi tuon tuosta valokuvien ottoon. Oli kyllä kauniita maisemia. Tuolla sitä tajuaa miten lähellä merta (ja Mälarenia) Tukholma onkaan. Hauskaa oli myös, kun yhdessä vaiheessa puhuimme varmaan 5 minuuttia yhden ruotsalaisnaisen kanssa sairaasta linnusta ja siitä kuinka hän ruokkii sitä yms. Tosin koko keskustelu perustui alkujaan siihen, että mä puhuin "sairaasta" lokista ja hän haikarasta (tms). Noh, näytti se lokkikin sairaalta, mutta huomasin vasta naisen lähdettyä, että jäällä seisoi yksijalkainen haikara, joka näytti siis vieläkin surkeammalta kuin se lokki. Taas tuli todistettua, että kauempana keskustasta ihmiset tulee puhuun helpommin, varsinkin kuin eräs toinenkin tuli tuolla matkalla kyseleen jotain.
Långholmenilta kohti keskustaa kävellessäni ylitin korkean sillan. Olin onnessani sillalle astuessani, että jee, näkeepä komeita maisemia sieltä korkealta. Okei, olihan ne maisemat komeita, mutta muistin vasta keskellä, että niin se korkeanpaikankammo...se on parantunut tietyissä ympäristössä, mutta ei korkealla sillalla, jossa sut ja pudotuksen erottaa pieni kaide ilman muita tukirakenteita... Sitten rantaboulevardia kohti Stadshusetia. En oo sielläkään vielä aiemmin muka kerennyt käymään. No nyt poikkesin lähellä, sisälle en vielä mennyt. Ehkä sitten kun voitan Nobelin palkinnon.
Kävelyretki päättyi shoppailuun, se siitä sitten:) Illalla suunnistettiin Slussenin lähistölle yhteen kasvisravintolaan, buffetpöytään. Oli tosi tunnelmallista seutua ja ravintola oli mukava. Upea lasiterassi näkymällä kohti Djurgårdenia. Paikan nimi on Hermans ja osote on jotain Fjällgatan 25. Suosittelen, olin tosi täynnä illan jälkeen. Vaikka aina en tiennyt mitä syön.
Tänään oli sit KOULUpäivä. Eka kahdeksasta yhteen ja sitten viidestä puoli kahdeksaan. Kyllä sen huomaa väsymyksestä, mutta oikeastaan oli todella kiva päivä. Alko uusi kurssi ja se kuulosti mielenkiintoiselta ja ruotsin tunnilla ei kovin paljoo väsyttäny. Tosin mua aina jotenki hävettää siellä, kun tietää et pitäis olla parempi ruotsissa, mutku ei vaan oo. HÖH.
Huomenna varmaan ryhmätyöpalaveri...tiedän jo nyt et se saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Nyt vaan pitäisi löytää tankesätt että teen mitä teen ja loput menee omalla painollaan. Mun kädes on joku vika. Se ei taivu kunnolla ja taittaminen sattuu. Sain sen varmaan viime perjantaina bodypumpis (kata osaa tehä oikein nää liikkeet...) Inhottavaa vaan, kun se ei toimi ja esim pukeminen on astetta vaikeampaa. Auttaisko Mobilat?
Vaikka reippaasti kävelin, matka pysähtyi tuon tuosta valokuvien ottoon. Oli kyllä kauniita maisemia. Tuolla sitä tajuaa miten lähellä merta (ja Mälarenia) Tukholma onkaan. Hauskaa oli myös, kun yhdessä vaiheessa puhuimme varmaan 5 minuuttia yhden ruotsalaisnaisen kanssa sairaasta linnusta ja siitä kuinka hän ruokkii sitä yms. Tosin koko keskustelu perustui alkujaan siihen, että mä puhuin "sairaasta" lokista ja hän haikarasta (tms). Noh, näytti se lokkikin sairaalta, mutta huomasin vasta naisen lähdettyä, että jäällä seisoi yksijalkainen haikara, joka näytti siis vieläkin surkeammalta kuin se lokki. Taas tuli todistettua, että kauempana keskustasta ihmiset tulee puhuun helpommin, varsinkin kuin eräs toinenkin tuli tuolla matkalla kyseleen jotain.
Långholmenilta kohti keskustaa kävellessäni ylitin korkean sillan. Olin onnessani sillalle astuessani, että jee, näkeepä komeita maisemia sieltä korkealta. Okei, olihan ne maisemat komeita, mutta muistin vasta keskellä, että niin se korkeanpaikankammo...se on parantunut tietyissä ympäristössä, mutta ei korkealla sillalla, jossa sut ja pudotuksen erottaa pieni kaide ilman muita tukirakenteita... Sitten rantaboulevardia kohti Stadshusetia. En oo sielläkään vielä aiemmin muka kerennyt käymään. No nyt poikkesin lähellä, sisälle en vielä mennyt. Ehkä sitten kun voitan Nobelin palkinnon.
Kävelyretki päättyi shoppailuun, se siitä sitten:) Illalla suunnistettiin Slussenin lähistölle yhteen kasvisravintolaan, buffetpöytään. Oli tosi tunnelmallista seutua ja ravintola oli mukava. Upea lasiterassi näkymällä kohti Djurgårdenia. Paikan nimi on Hermans ja osote on jotain Fjällgatan 25. Suosittelen, olin tosi täynnä illan jälkeen. Vaikka aina en tiennyt mitä syön.
Tänään oli sit KOULUpäivä. Eka kahdeksasta yhteen ja sitten viidestä puoli kahdeksaan. Kyllä sen huomaa väsymyksestä, mutta oikeastaan oli todella kiva päivä. Alko uusi kurssi ja se kuulosti mielenkiintoiselta ja ruotsin tunnilla ei kovin paljoo väsyttäny. Tosin mua aina jotenki hävettää siellä, kun tietää et pitäis olla parempi ruotsissa, mutku ei vaan oo. HÖH.
Huomenna varmaan ryhmätyöpalaveri...tiedän jo nyt et se saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Nyt vaan pitäisi löytää tankesätt että teen mitä teen ja loput menee omalla painollaan. Mun kädes on joku vika. Se ei taivu kunnolla ja taittaminen sattuu. Sain sen varmaan viime perjantaina bodypumpis (kata osaa tehä oikein nää liikkeet...) Inhottavaa vaan, kun se ei toimi ja esim pukeminen on astetta vaikeampaa. Auttaisko Mobilat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti