Harmaus.

Huomaatte varmaan kuvion, mun pitäis olla tekemässä päätäpahkaa koulujuttuja, koska huomiselle olis kaksi palautusta, mutta täällä sitä istun blogaamassa ja valittamassa teille. Toiseen työhön vaan pitäis lukee yks kirja ensin ja analysoida sitä...kirjasta on 3/4 jäljellä, joten urakka ei paljon innosta:) Toinen työ, ryhmätyö, siitä olis 2/5 valmiina (oma osuuteni), 1/5 yritän metsästää lähteitä kun jotkut ei tajua niiden merkitystä ja 2/5 työstä on vielä jollain ryhmän jäsenellä, toivottavasti tän illan aikana mulla, sillä oon tyhmänä luvannu tehdä sen valmiiksi. Toisaalta hyvä, että lupasin, en tiedä mitä siitä muuten tulisi tällä ryhmällä. Jossain määrin menee hermot ihmisten välinpitämättömyyteen ja deadlinejen joustavuuteen. Pitäisi sopeutua, mutta aina ei vaan jaksa!

Eipä taas muutenkaan varmaa paras mieli. Hyvin nää vaihtelee mulla päivittäin:) Kurkku on edelleen arka (neljäs päivä) en kyl haluu mennä lääkäriin, ei siel mitää kuitenkaa oo. Ilma ulkona on mitä harmain ja Kaisu lähti aamusta kotiin. Viikonlopun aikana alkoi joulumieli hiipiä taas yhä enemmän..tänään olis sitten ensimmäinen adventtikin. Toisaalta olis vielä juttui mitä haluis tääl tehdä, joten ajankulu edelleen kauhistuttaa myös.

Viikonloppu meni nopeaan. Perjantaina aamusta esitettiin meidän näytelmät. Meillä ei erityisen vahvasti mennyt, mutta joillain oli oikein hauskoja pätkiä. Mielenkiintoinen aamupäivä kerrassaan. Sitten lähdin metsästämään Kaisua kaupungilta ja hieman käveltiin keskustassa, mutta muutoin painettiin Lappikseen ja taidettiin täällä tienoilla koko ilta viettääkin. Uskaltauduttiin tosi hämärään "student kioskiin" tohon Lappiksen aukiolle, mut siellä olikin halpoja vuokraleffoja, joten tehtiin taas meidän perinteistä leffailua:)

Lauantaina herättiin myöhään ja paineltiin koulukierroksen kautta Skansenin joulumarkkinoille. Muutenkin Skansenilla oli rakennuksia auki ja niissä esiteltiin ruotsalaisia jouluperinteitä, eli ihan kiva kierros. Markkinatkin oli hauskat, tosin eipä Lusseskattee kummallisempaa tarttunu mukaan. Sit kaupunkiin syömään ja shoppaileen ja sit Lappikseen illaks. Kaisu parturoitti mun hiukset ja kateltii Maajussille Morsianta:) Ihanan rentouttavaa!

Sellaista täs vietetty. Seuraavaks tulee kuukauden ruotsalais-katsaus:
A) ruotsalaiset tykkäävät jonottaa, kukaan ei etuile ja jonotus on oikein suosittua missä tahansa.
B) ruotsalaiset pitävät meetingeistä, jos jokin asia on vaikea tai he haluisivat sanoa negatiivisesti jostain, sen sijaan he sanovat "pidetään palaveri". Muutenkin meetingit on suosittuja, mutta ilmeisesti ei todellisuudessa koskaan kovin selkeästi määriteltyjä ennalta. Alkamisaika voi esim. olla siinä "lounaan jälkeen" tai 10-11 maissa, jolloin on joidenkin lähteiden mukaan vaikea määritellä mikä aika se eksaktisti onkaan..
C) ruotsalaiset haluavat konsensuksen. Jos halutaan päätös neuvotteluissa, kaikkien on oltava yhtä mieltä ja neuvotteluja jatketaan jatkuvana looppina, kunnes kaikki ovat yhtä mieltä asiasta.. Tää asia on vahvasti yhteydessä palaverejen suosioon.
D) jos jokin takki tulee kauppoihin ja joku toinen päättää että se on hieno, kaikilla on pian samanlainen. Viikonlopun aikana tuli huomattua, että eräs stadiumilta saatava karvakaulustakki ja sen variantit on erityisen suosittuja. Vaikka ilma on tällä hetkellä melko lämmin on kaikilla yllään nuo ylisuuret talvitakit...alla ehkä pienet trikoot ja lyhylyhy-mekko, pojilla pillit. Ruotsalaiset eivät siis välitä siitä, että joka toisella vastaantulijalla on sama vaate, se on varmaan yhteisöllistä, kuka nyt individualisti haluaisi olla... Outoa.

Tällaista nyt. Ehkä mä oikeasti kaivan sen ThePrince-kirjan hyllystä muuta materiaalia odotellessa ja alan lueskelemaan. Suututtaa jo valmiiksi. Mä haluun hyvän mielen takasi, enkä kurkkukipua :)

Ei enää niin paljon lunta.

Joo kovaa vauhtia se on sitten sulamassa pois. Ei siinä, että olisin sen uskonu ikuisuuksiin pysyvän, mutta kuitenkin... Tällä hetkellä istun tässä kotona, ja pitäisi oikeasti tehdä kouluhommia, sillä dedikset kaatuu päälle...mutta mutta, bloggailulle on aina aikaa. Näin todettiin mun kreikkalaisen ystävän kans tuossa yks päivä. Jos jaksaa kiinnostaa niin: swedenerasmus.blogspot.com siellä on jotai hänen turinointiaan, muun muassa kiitellään mua =)

Oho, kuvittelin että siitä on aikaa kun viimeksi kirjoitin, mutta sehän olikin tiistaina. Kävin silloin illalla kävelemässä Lappiksen maastossa ja näin 6 tai 7 lumiukkoa tässä lähipihoilla. Ihmiset on innostuneet:) Tänää oli hauska meeting, kun harjoteltiin huomista näytelmää varten..en olekaan se meksikolainen vaan nyt egyptiläinen..vähä jännää kyllä. Kohta pitäis lähtee koululle takas toiseen meetingiin, huoh, se ei olekaan nii hauska :)

Eilen opin taas uudelleen, että kaikki jutut ei kovin usein mene kuin suunnittelee:) Meillä oli kv-pikkujoulut Linnean ja Marien järkkääminä. Tosin siel tais lopuks olla enempi ruotsalaisia kuin ulkkareita:) Mut aika perusporukka muuten. Tehtiin piparitaloja, syötii joulukarkkei ja glögii. Kuunneltii joululauluja ja Lucia-kulkuekin kävi laulamassa. Siis kuin aito joulu:) Piparitalojen väsääminen oli kivaa, tietty oli kova kilpailu kuka tekee kauneimman talon. Meidän ryhmän kiinalainen oli aivan innoissaan ja otti varmaan sata kuvaa itsestään, kaveristaan ja pipareista:) Ihanaa huomata, miten jollekin asiat on nii uusia ja upeita. Mut mä puhuin taas (yritin ainakin kovasti) ruotsia kaikkien ruotsalaisten kans...jihuu...okei tän pitäis olla ihan normaalia, mutku ei oo...ei se niin helppoo oo...noi oli kyl kivoi kun ne puhu meille ruotsia eikä vaihtanu enkkuun...

Mut niin, siihen mikä ei menny miten piti. Tän viikon väsymysasteella ajattelin, että okei kuudelta alotetaan, niin ollaan varmaan yhdeksältä valmiita ja sit kerkeen vielä illalla kauppaan ja tekeen tän päivän meetingiin kalvoja....Noh lopetettiin sit varmaan yhdentoista jälkeen, lisäks lähettiin Gn ja ämmän kaa sinne humanistien taloon, josta kerroin joskus ihan ekalla viikolla. Siellä pari kolme olutta ja puoli kaksi kotona. Hups.

Parasta oli, kun mentiin iha jollai random-porukalla lumisotaa, me oltii talon parvekkeella sotimas ja jotkut ukot oli alhaalla. Ihanaa, en ookkaan kunnon lumisotaa menny aikoihin...tosin se oli outoo mennä t-paidalla. Vähä tuli osumaaki, muttei pahasti. Kotimatkalla meinasin olla päälläni hangessa, syynä ei varmaan ollu Gn naamaan tunkemani lumi :p Mutta mukavia tyyppejä molemmat! Hauskoja hetkiä.

LuntaLuntaLunta.

Vaikka rakastan kesää, rakastan myös talvea. Tuun niin iloiseksi aina kun katson ikkunasta ja siellä on oikeasti hanget!!! Ei mitään mitätöntä lumikerrosta vaan kunnolla lunta:) Ihanaa. Alussa pelkäsin ettei täällä tule oleen lunta, mutta osuin väärään, jee:)

Viikko alkaa taas lähteä käyntiin, eilen koko päivä koululla ja tänään sitten kotona yrittämässä tehdä koulujuttuja. Outoa, että oikeasti on hommia:) Huomasin etten ole poikennut yhdessäkään museossa saati tehnyt muita juttuja mitä olen ajatellut, pitkään aikaan. Keväälle siis paljon hommia luvassa:) Eilen alko vähä hävettään, kun tajuttiin ruotsin tunnilla, et meidän takana istuu aina yks virolainen, joka saattaa ymmärtää suurimman osan meidän jutuista...no onpa ainakin tietoinen kaikenlaisista seikkailuista, hups...eri maa, samantyylinen kieli..älä arvioi ihmisiä väärin!

Nyt on taas parempi mielikin kuin sunnuntaina. Tosin pelkään että flunssa on TAAS iskemässä. Mitä ihmettä on tapahtunut mun vastustuskyvylle? Joka toinen viikko tuntuu täällä et sairaus iskee, nyt on toista päivää korva lukossa ja Afrossa kunto ei meinannu riittää mihinkään (voi olla myös seurausta liiasta syömisestä...). Toivoisin että viikko menisi nopeaan, koska se on niin täynnä tekemistä ja Kaisu tulee pe, mutta toisaalta jos se menee nopeaan, se tarkoittaa sitä, että taas on yksi viikko vähemmän tätä lukukautta :O

Sain joulukalenterin, pitäis oikeesti alkaa pohtia joululahjoja. Nyt jo fiilistelen kaikilla hyvillä ruoilla mitä onkaan jouluna (hoppas så)...Olipa taas viesti ilman informaatiota..kauheasti en oo kerennyt ruotsalaista sielunmaisemaa tutkimaan, vaikka esimerkiksi kursseilla meitä pyydetään sitä kovasti arvioimaan...Ehkä joskus taas paremmalla ajalla!

Sunnuntai.

Jojo & Paupe lähtivät sitten tänä aamuna täältä myrskyn silmään laivalle. Kiitos teille seurasta. Tosin teidän lähtönne myötä iski KOVA koti-ikävä. Olisipa jo joulu. Fiilikseen vaikuttaa osaltaan varmaan tämä totaalinen väsymys ja se, että kerran viikossa kerkiää pysähtymään ja mietiskelemään, jolloin väsyneenä, mielialan heilahtelut huomioon ottaen, ei niin hilpeä tunnelma...

Mutta hilpeää oli muuten koko viikonloppu. Torstai-iltana oltiin joukolla seminaarin jälkeen kuuntelemassa irkku-pubissa live-kitaristia. Hauska ilta siemailla olutta ja rupatella kavereiden kanssa. Tosin ilta jostai syystä venyi ja vieraita vastaanottamaan perjantaiaamuna saapui vallan virkeä ihminen:)

Mitä teet ystävien kanssa jotka tulee vierailulle luoksesi? Ekana tietysti mennään kouluun:P Omituisia matkakohteita, mutta onneksi koulukäynti rajoittui todellakin vain käyntiin, ei luentoihin:) Yksi pakollinen on tietysti GamlaStan ja joku sen lukuisista kahviloista. Myös jos kyseessä ovat suomalaiset tytöt, shoppailua Tukholmassa ei saa ohittaa.

Illalla vietettiin Annin synttäreitä taas kaupungin toisella laidalla. Matkakohde numero kolme, normaalielämä:) Ilta meni mukavalla porukalla rupatellessa. Tuli myös todistettua, että sentin lumikerrokseen voi tehdä lumienkelin ja mennä lumisotaa, ah ihana talvi!!

Lauantaiaamu valkeni, valkoisena. LUNTA on täällä jopa melko paljon. Ja nyt se Suomessakin vieraillut myrsky alkaa vaikuttaa täällä, sillä tuuli on kovin puuskittaista. Tosin äsken jumpasta ja saunomasta tullessani oikein nautin tunteesta, kun kova tuuli vihmoo lunta suoraan naamaan ja palelluttaa. Masokismia? Ei todellakaan, vaan tunne että elää, kun muuten hautautuu tänne huoneeseensa tekemättä sitten yhtään mitään järkevää.

Lauantaina hajaannuttiin, osa shoppaileen edelleen ja osa Drottningholmin linnaan. Se on kuningasperheen virallinen asunto, mutta osa talosta (no okei, linnasta) on museoituja huoneita kaukaa historiasta. Kauniita ja vähemmän kauniita maalauksia, sotaherroja ja kauniita naisia, värejä, klumeluuria ja kultausta. Hienoja isoja saleja, joiden sisälle voisi varmaan sijoittaa oman kotitaloni:) Kaikenlaista. Mielenkiintoisia keskusteluja sitä saa aikaiseksi erilaisista maalauksista. Tuli jopa nähtyä epäaito yksikyttyräinen kamera (ei ole kirjoitusvirhe) ja ilman käsiä heiteltyjä lumipalloja. Linnan puutarhakin on melko upea, normi symmetrinen:) Linnaan meno tosin melkein osoittautui mahdottomaksi, kun metromatkan jälkeen piti hypätä bussiin...ja tiedättehän te minut ja bussit:)

Turisteilun jälkeen mentiin taas luistelemaan Kungsträdgårdeniin. Joukko kreikkalaisia ja yksi ranskalainen oli jo paikalla ja tekivät vieraisiini lähtemättömän vaikutuksen, kun ensitapaaminen alkoi sillä että pojat kömpivät ylös jäästä:) Hih. Luistelu oli taas melko mukavaa,vaikka edelleen sain hokkarit ja olo oli melkein huterampi niillä kuin viimeksi. No luistelun kruunasi taas kaakao, tosin tyttöporukalla. Illalla väsytti niin, että oli paree jäädä kämpälle. On toi rankkaa toi vieraiden kaitseminen:p

Kouluhommat uupuu, en tiedä millon niitä muka tekisin, mutta en ainakaan nyt jaksa. Tulipa tarkka selostus viikonlopusta. Anteeksi, etten pystynyt yhtä nähtävyystoivetta täyttämään..mutta ehkä se on parempi niin kaikkien kannalta:) Saas nähdä millainen myräkkä tuolla ulkona kehkeytyykään. Mutta nyt menen...no tekemään ei mitään:)

Lämpöä harakoille.

Kämppäni on yleisesti aika lämmin, mutta tässä ikkunoiden luona istuessani huomaa kuinka ikkunat ovat aika harvat ja niistä vetää. Yksikseni tässä repeilin, kun ihmettelin mikä rapisee, kunnes huomasin verhojen takana ikkunalaudalla harakan. Hih. Mä tosiaan taidan luovuttaa lämpöä harakoille, miten ne muuten tääl parveilisi:)

Eilen viihdytettiin kreikkalaisen kans itseämme saksankielisten joukossa puhumalla omia kieliämme toisillemme. Paljastin taas luontaisen kykyni arvata toisten sanomisia, kun kerran kyseltiin, mitä oltiin sanottu ja mähän olin vastannu melkein oikei kreikankieliseen kysymykseen...mutta siis suomenkielellä. Halvat on huvit. Mutta kyllä sitä huomaa, miten elekielellä ja yhteisillä objekteilla ja keskieurooppalaisilla kielillä voi päästä pitkälle. Tollee voisi turista vaikka tunnin, ilman että oikeasti tajuaa mitään:) Mihin siis perustuu ihmisten kommunikointi? No okei, kyllähän sitä pidemmän päälle tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä mistä puhutaan.

Ehkä mä meen jatkaan lukemista ennen seminaaria....huoh...

Tekemistä.

Päivät ne vaan vierii ja kerrankin on oikei kiirettäkin melkein. Pitäisi yhdistää kaikki juuri tälle viikolle kasaantuvat kouluhommat sekä sitten kavereiden tapaaminen. Mutta ei se mitää, hauskaa kerrankin näin päin, vaikka se tarkoittaa toisaalta kämpän siivottomuutta ja sen sellaista. Maanantaina pidettii pikaillallinen ystävän luona extemporee ruotsintuntien jälkeen. Eilen tehtiin porukalla ruokaa Sundbybergissa ja tänää ilmeisesti kaverin laittamalle illalliselle tohon Lappikseen. Muuten on ollut näytelmän käsikirjottamista, luentoja ja harkkoja, haastattelun analysointia sekä pitäisi valmistautua huomiseen seminaariin ja lukea koulukirjojakin:)

Eilen tosiaan saatiin kaverin kaa tuta kreikkalaisten ajantaju. Seitsemältä mentiin laittaan ruokaa, joka loppujen lopuks saatiin syötyä siinä yhdentoista jälkeen:) Eihän maitokastikkeeseenkaan mennyt kuin alle tunti (oikeasti puolitoista tuntia). Mutta ei se mitää, Moussaka oli herkullista ja kaiken ruoan jälkeen masu täynnä. Kaiken lisäksi kaksi kreikkalaista ei osallistunut ruoanlaittoo vaan ilmestyi kuin taikaiskusta kun ruoka oli valmista:) Ihanan huoletonta porukkaa jotenkin. Parasta ehkä oli kun neljä miestä hääräs ruoan ja tiskien kimpussa ja mä vaan istuin ;)

Maanantaina kaverini kysyi kiinalaiselta ystävältämme, että mikä tilanne oikeasti on Tiibetissä. Ei ehkä paras puheenaihe. Meillähän on tietty kuva asioista siellä. Mutta oli mielenkiintoista kuulla hänenkin mielipide eli Tiibet kuuluu ehdottomasti Kiinalle, ei puhettakaan muusta. Dalai-lama on kauhea terroristi joka on murhannut monia ihmisiä ja syöttää länsimaille puppua. Mikä on oikea totuus? Tämä keskustelu lähti oikeastaan siitä, että meillä oli kurssilla aiheena Kiinan kulttuuri ja miten käydä kauppaa kiinalaisten kanssa. Toinen jännä juttu oli, kun tuli puhetta Maosta, ystäväni totesi, että Mao on tehnyt yhden kauhean virheen. (Mutta ilmeisesti muuten hyvä jätkä). Virhe on kulttuurivallankumous 66-76, jolloin kaikki yliopistot suljettiin yms. No asioista voi olla eri mieltä, mutta eipä tullut mieleenkään lähteä väittelemään asioista.

Tällaista suurinpiirtein tänne. Nyt vähä yrittää sadella lunta, eli jihuu. Tänään poikkesin myös paikallisilla YP-päivillä, mutta vain pikaisesti kun oli kiire luennolle. Tänää oli taas vuorossa hauska harkka, kun piti viiden tiimin kesken rakentaa pikkuauton kestävä silta ja kommunikointi tapahtui vain rajoitetusti ja materiaaliakin oli vain rajoitetusti:) Viikonloppuna tulee J&P, jee. Mutta ehkä sitä on mentävä tekemään vielä jotain enne lähtöä.

Ainiin, jos haluat tutustua ihmiseen, koeta matkustaa hänen kanssaan toiselta puolelta kaupunkia metroilla yöaikaan. Varmasti joka asemalla venaatte sen 15 minuuttia plus matkat puoltuntia, eli juteltavaa täytyy riittää.

Muutama valittu pala:)

Päätin tässä laittaa vielä pari kuvaa. Kuviahan on aika lailla yhteensä, mut näytän sitten joskus teille ne:). Mutta niin, yllä on kuva Riikasta auringon laskiessa. Alla oleva kuva on koululta joskus syyskuun lopulla.

Alla on kuva Sergelin torilta, siin poseeraa porukatkin.

Seuraava kuva on Uppsalan katedraali vai mikälie tuomiokirkko onkaan.
Aika säälittävä kuvavalikoima, mut ehkä joskus valitsen vielä lisää:)

Precis.

Tän päivän hyvä työ. Opetettiin yhen ranskalaisen kanssa kreikkalainen luisteleen, kun tää ei ollu koskaan ennen ollutkaan luistimilla. Vaikea sitä on kertoa toiselle mitä pitää tehdä, kun omasta opettelusta on aikaa:) ja itekään en koskaan mikää hyvä luistelija oo ollut. Mut oikeesti, loppujen lopuks se alko jo näyttään luistelulta ja hän pysy jopa kierroksen pystyssä:)

Kungsträdgårdenissa on nimittäin kiva ulkojäärata, jossa voi vuokrata luistimia. Mukava paikka kyllä, tollaset kaupungin keskellä olevat radat on kyllä kivoja. Kipeitä jalkoja paikattiin tietenkin kaakaolla GamlaStanissa, kun meidän lisäks porukas oli pari venezuelalaista...toinen heistäkää ei ollut ollut jäällä aiemmin, mut rullaluistimilla ja sehän tekee paljon:)

Taas jouduin keskelle pukeutumiskeskustelua. Venezuelalaiset nauro, että tää on eka kerta kun niiden pitää ostaa vaatteita pysyäkseen hengissä, totta tosiaan, ehkä se on niinkin. Toinen juttu mitä tajusin, kun aina ihmettelen et miks ne ei tajua, mitä laittaa päälle, että oikeesti, jos esim elät Etelä-Euroopassa, niin et kyllä pakosti tiedä, mitkä on pitkät alushousut. Mä oon niin typerä, et oon luullu et kaikki ne tajuaa, mut niin tosiaan, jos et oo koskaan tarvinnu niin mistä tietäisit... Ehkä mä alan pikkuhiljaa löytään tyydyttävän vastauksen siihin, mitä ihmisten pitää pukee kun ne matkustaa esim. Lappiin...

Tän päivän tekemiset ei kyl oo edistäny taaskaan mun kouluhommia, Hmm..mitähän huomisestakin tulee...no se nähää huomenna.

Piparit.

Eilen kutsuttii kasa kavereita tänne korridooriin tekeen pipareita ja juomaan glögiä. Illan päätteeks sokerihumala oli huima:) Mulla alkaa jo pikkuhiljaa oleen joulufiilis, mut kellään muulla ei viel ollu. Niide mielestä olin liian aikases, hö. No okei, ehkä vähä, mut tästä eteenpäin viikonlopuis on ohjelmaa, niin en tiä millon sitä kerkeisi pikkujouluja ite järkkäämäänkään.

Mutta hauskaa ainakin oli ja pipareita tuli vino pino. No kyl niit sit syötiinkin, että nyt kaipaa jotain oikei suolasta ruokaa ja kovasti. Muuten tänne ei kuulu ihmeempiä. Viikonlopuks ei ole kummempaa ohjelmaa, varmaan vois taas ottaa rauhallisemmin ja keskittyä vaikka koulujuttuihin. Vähän jääny toi lukeminen yms. vähemmälle. Tänään en kuitenkaan saa mitään aikaiseksi, sen tiedän. Ehkä se on hyvä tiedostaa, nii ei odotakaan mitään. Tosin se tarkoittaa sitä, että huomiselle kahta kauheemmin hommia.

Mun ruotsalainen kämppis liitty eilen vähäks aikaa meidän seuraan myös. Olin ihmeissäni, tosin taidan olla ainoo täs korridooris jonka kans se puhuu:) Se esim. kysy mun kavereilta et asuuko joku teistä täs korridooris :) Mut joo, hassu tapaus.

Nyt meen jatkaan jumittamista...

Marraskuu.

Eilettäin aloin pohtimaan sateessa ja pimeässä sitä, että miten marraskuu tulis kohdata. Monet ulkomaalaiset kyselee usein, että millä tavoin me selviydytään pimeästä talvesta, että mitä me tehdään tänä pimeimpänä aikana, että pysytään virkeinä.

En keksinyt mitään vastausta. Ehkä itse alan miettimään jo joulua ja polttamaan kynttilöitä enemmän, mutta tosiasiassa en koskaan oikein ole miettinyt asiaa tuolta kannalta. Että jotain pitäisi tehdä erilailla. Voisiko se olla osa suomalaista sisua, että Marraskuu tulee kuitenkin joka vuosi, joten joka vuosi se on elettävä, ja millä muulla tavoin kuin vain "live it through". Ilman mitään poppaskonsteja. Ehkä se on sitä suomalaista sisua, läpi harmaan kiven tai harmaan marraskuun.

Alkukuusta oli ihanaa aikaa, kun maa oli kuurassa ja lämpötila pakkasen puolella. Nyt vaan sataa ja on pimeää. Tosin uutisien mukaan myös siellä Suomessa sää on melko kehnoa, jollei jopa vaarallista. Joka aamu herään ja toivon lunta, tulisi edes vähäisen, niin olisin onnellinen. Muuten taivun tähän perinteiseen synkistelyyn, jolloin tekee mieli kaivautua kotiin vaan yksinään. Toisaalta kyllä täälläkin huomaa, miten tärkeä rooli kavereilla on. Aina parempi mieli, kun kaivautuu kolostaan ja tapaa ystäviään..tai jos vaikka vain sattumalta törmää joihinkin ja vaihtaa pari sanaa, olkoonkin sitten vaikka säästä:)

Nyt pitäisi alkaa luomaan itselleni mexicolaisen roolia. Neuvoja ja vinkkejä otetaan edelleen vastaan. Nauroimme sille, että kirjaesimerkin mukaan (ja muutoinkin) saksalaiset mielletään hyvin täsmällisiksi, mutta meidän ryhmän saksalainen oli ainakin 5 minuttia myöhässä. (No minähän tietysti olin 10 minuuttia ajoissa, tiedä häntä mistä tämänkin tavan oppinut:))

Mutta nyt kirjakauppaan ja sitten luennoille, kerrankin olen taas koululla:) Vähän vähemmälle jäänyt tämä luennoilla käynti, kun niitä peruutellaan miten sattuu....

Riga

Selvittiin elävänä kotiin, vaikka tasapaino on vieläki hukassa, kun laiva niin keikkui. Vähä taas lisää perusulkkarointia, eli matkusteluu ja juhlimista olan takaa porukalla. Perjantai-lauantai yönä laiva keikku tajuttomasti, mielenkiintoista tanssia. Mut oli hauskaa, kun juhlittiin siin sit porukalla (paitsi jotkut ikävästi kärsi merisairaudesta tai muusta huonosta olosta) :) Tosin saksankieliset taas enemmistönä, joten keskustelu saattoi kesken kaiken muuttaa kieltään. Niimpä olenki kehittänyt tavan olla kuuntelematta puoliakaan juttuja, älkää siis ihmetelkö kun tulen Suomeen ja olen kaikissa keskusteluissa omissa maailmoissani.

Riika kohdattiin lauantaina, enemmän tai vähemmän nuutuneella porukalla. Sitä se teettää:) Kaupungil palloiltiin yhdestätoista puoli neljään tai jotain, meni noi aikavyöhykkeet sekaisin. Onneks ryhmässämme oli yks saksalainen, joka perusjärjestelmällisyydessään päätti meille reitin ja ohjas parin kohteen luo. Lähinnä sellaisii perusjuttui, kuten vapaudenaukio, vanhaa kaupunkia, iso markkinapaikka yms. Tietysti olis voinu ottaa kohteista selvää jo etukäteen eikä vasta tänää Tukholmaan palattuaan:) Mut Riika näytti molemmat kasvonsa, hienot vanhat rakennukset, ne kaikki neuvostoliittomaiset patsaat sekä todella ränsistyneet hökkelit ihan keskellä kaupunkia. Mielenkiintoinen.

Mut onpahan sielläkin tullut käytyä nyt sitten. Takasintulomatkalla laiva ei keikkunut niin paljoa. Porukka oli vaan edellisestä illasta niin nuutunut, että ilta meni rauhallisesti. Vähä yritettii pitää hyttipileitä tai viihdyttää itseämme latvialaisten karaokella, mut rauhallisesti. Se olikin outoa, kun laivalla tuskin kukaan puhui suomea. En muista koska olisin sillee ollut laivalla!

Tää päivä onkin sitten ollut turha:) Onneks ei ole koulun kanssa niin tiukkaa, että tarvisi mitään tehdä, mutta kyllä silti tälläinen jumittaminen ärsyttää. No itku pitkästä ilosta ja niin edelleen. Uusi viikko alkamassa, eikä tietoa mitä tuo tullessaan. Huoh, nyt on niin väsynyt että koti-ikävä nostaa taas päätänsä...

STHLM by evening

Tänään kävi ekan kerran sillee, et mulle vaihdettiin palvelukieli englannista ruotsiksi, hihii:) Enkä sanonut ehkä kuin Hej kahvilassa (muutoin puhuimme englantia ystäväni ja yhden ruotsalaisen kanssa)..hän sanoi oikein et "sulle voikin varmaan puhua ruotsia" ja mä olin et Joo :) Pienestä voi tulla iloiseksi. Tämä tilanne tuli, kun oltii haastattelemassa mun ikästä ruotsalaisen pikkufirman (ja melko uus) CEOta. Mut je, haastattelu meni loppujen lopuks hyvin, aika perustutalainen poika oli:)

Tänään kävelin sitten Tukholman rantoja odotellessani kansallismuseo-XQn alkua (ei niin kiva XQ kuin miltä kuulostaa). Oih, illan hämärtyessä ja myös pimeimmillään Tukholma on ihanaa aluetta. Kävelin Östermalmilta päin kohti Djurgärdenia ja ah, niitä ihania valoja, rakennuksia kaikkea. Rakastuin :) Mä pidän pimeästä, kun on valoja joka puolella:) Pidän myös keskustan tunnelmasta, kun ilta hämärtää ja ihmisiä silti valuu virtanaan kaduilla. Jossai joku soittaa poikkihuiluja ja toisaalla on joku tanssiryhmä esiintymässä.

Huomenna sitten lähtö Riikaan (mä en vieläkää oikei muista sitä, kun päätös tehtiin nii äkkiä). Eli vasta sunnuntaina takas tänne.

Kanelbullar

Tänää käytiin syömässä Tukholman isoimpia kanelipullia, tai ainakin Saturnuksessa he itse näin väittävät. Ja no, kyllähän niillä kokoa oli, jotta kolmeen pekkaankin aika lailla syötävää. Suosittelen ehdottomasti paikkaa, jos Tukholmaan joku eksyy. Ei halvimmat kahvit, mutta ystävällinen palvelu ja mukava paikka. Kyllähän siellä parituntinen vierähti tyttöjen kanssa juorutessa, fika-kulttuuriin voisi jopa tottua!

Muuten päivä onkin taas ollut aika saamaton:) Jos yhdet ruotsinläksyt ja kurssivalinnat keväälle on päivän saldo, niin ei hyvin mene. Todellaki, hassua alkaa jo suunnittelemaan kevättä, enhän mä muutenkaa tiedä tätä viikkoa pidemmälle mitä teen. Ja nekin suunnitelmat muuttuu, kuten tänää kävi..Ilmeisesti loppuviikosta on tiedos Riikas käynti. Katsotaan mitä siitäkin tulee. Huomisellekaan ei ole luentoja, mut olis korkea aika saada itestään jotain rutistettua... Tänää alottelin liikkumista afrolla, mut kyl huomaa et ei ihan viel terve ole :( Menis jo pois koko flunssa. Kello on taas paljon, joten jutun taso on alle nollan. Kai sitä voisi painua pehkuihin...tänää piti olla tiistaihuudot, mut mä en tajuu kun en kuullu mitää...joko olin tosi keskittyny johonkin muuhun tai ne on lopettanu perinteen :O mene ja tiedä...

kieli

Haluan myös vielä pyytää anteeksi tolkuttoman huonoa suomenkieltäni edellisissäKIN teksteissä. Yritän skarpata, mutta tiedättehän mut. Aatos lentää mie en ja kielioppi ei ikänä oo ollut mun vahva ala:).

Sauna-sisu.

Mielenkiintoista, tänään mulle selvisi, että sauna ja sisu ovat kuulemma vastakohtia. Professori kurssilla "leadership in cross cultural context" kysyi minulta mikä on sisun vastakohta ja olin häpeissäni kun en tiennyt. No sauna kuulemma! Suomalaisen sosiaalisuuden muoto. Hmm. Mä käyn usein yksin saunassa, joten mulle se ehkä henkilökohtasesti on hieman eri asia, mutta teekkarina pitäisi ehkä ymmärtää saunan rentouttava ja seurallinen muoto. No kaikkea ei voi tajuta.

Toinen mitä suomalaisista puhuttiin sillä luennolla oli tämä meidän tyyli puhua niin, että puheenvuorojen välillä on taukoja. Ehkä näin, mutta mielenkiintonen seikka oli myös se, mitä professori esitti erään suomalaisen todenneen, että bileissä se jonka kanssa suomalainen puhuu vähiten on hänen paras ystävänsä:) Ja se jonka kanssa eniten on vain joku muu uusi tuttavuus tai jotain:) Aloin miettiä että onko näin, mutta ehkä onkin. Usein menee mielellään ystäviensä kanssa juhliin, mutta jos siellä on muitakin kuin parhaita ystäviä, saattaa huomata keskustelleensa koko illan ihan jonkun muun kanssa, kuin sen joka on lähin ystävä. Hassua, mutta miettikääpä itse asiaa:) Toisaalta jos esimerkiksi huomaat toistuvasti keskustelevasi samojen ihmisten kanssa eri pippaloissa, eikö senkin pitäisi vain pikemminkin kertoa alkavasta kaveruudesta, jos kemuissa ei muuten ole läheisimpiäsi? Muutenkin koko läheinen ystävä teema on mielenkiintoinen. Milloin toisesta tulee niin läheinen, että sinun ei tarvitse huomioida häntä koko iltana ja siltikin tiedätte olevanne "yhtä".

Kurssi alkoi tänään käydä mielenkiintoiseksi, kun vihdoin päästiin tähän kulttuuriteemaan kunnolla käsiksi. Hauskoja teorioita ja huomioita eri kulttuureista oppii siinäkin kurssilla, jos vaan pitää silmät ja korvat auki. Joskus on vaikea positioida itseään kategorioihin, kun välillä tuntuu että suomalaiset olisivat lähempänä "muita pohjoismaita" ja välillä suomi onkin esimerkki toisenlaisesta käytöksestä. Hauskinta ja työläintä tulee olemaan se, että joudumme ryhmissä tekemään 15 minuutin näytelmät jostain aiheeseen liittyvästä teemasta. Saatanpa siis esimerkiksi joutua esittämään kiinalaista, nyt olisi hyvät neuvot tarpeen.

Viikonloppu meni taas nopiaan. Perjantaina oli korridoor-pileet Halloween-teemalla. Olipa hauska hieman pukeutua ja juhlia. Porukkaa oli ja hauskaa pidettiin! Hassua oli kun tulin kotiin 3 aikaan yöstä ja omassa korridorissani oli vielä pileet käynnissä:) Kerrankin täälläkin jotain elämää. Lauantai menikin sitten vähän ohi. Kerrassaan odotin iltaa milloin pääsisin nukkumaan:)Sunnuntaina porukat ja Hannan sakki tuli sitten tänne. Jee:)

Oli kiva päivä. Ihme säätämistä tietenkin kun me ollaan kyseessä, mutta ei se mitään:) Kiitos käynnistä, piristitte päivääni:p Vaikka en mä tiä huomataanko mun poissaoloani siellä lain, kun Emmunkin mielestä asun mummulassa:) Hihii.
Mutta pian takaisin koululle harkkoihin ja sitten ruotsin tunnille. Olisikohan mun pitänyt tehdä jotain sinne..Hmm...