Kotona, lopullisesti.

Sitä sitten istutaan Vesilahdessa ja kirjotellaan blogia. Päätin raapustaa nyt jo vielä viimesien päivien tekemisiä ja katsoa myöhemmin loppukatsausta:) Hurjaa olla kotona.

Maanantain vika illallinen Proffassa meni mukavasti 3 tuntia jutellen. Istuttiin ulkona niin ehdin bongata monta tuttua ohikulkevaa ja sanottua monelle heit. Oli aika katsoa ICAn maisemia viimesiä kertoja.

Tiistaina lähdin aamupäivästä pienellä paatilla kohti Waxholmia. Hieno merimatka, joskin hieman tuulinen. Waxholm oli ihanan idyllinen paikka. Aurinko paistoi, lokit kirkui, meri liplatti, syreenit kukki ja punamultaisten talojen pihalta kuului mm. syntymäpäivälauluja. Kiertelin siellä jonkin aikaa päämäärättömästi ottaen mitä erikoisemmista ja sympaattisemmista kohteista kuvia. Sitten otin bussin alleni ja lähdin kohti Tukholmaa, bussi tulee KTHlle ja siitä lähdin kohti keskustaa edelleen kamera kädessä. Paljon tuli nähtyä vielä uutta ja monta kohdetta mistä on pitänyt ottaa kuva tuli kohdattua. Huomasin taas uusia ulottuvuuksia siitä, miten Tukholman kadut kulkeekin yllättäen suuntaan mihin en olisi arvannut ja sen sellaista.

Illalla olin uuvuksissa, mutta siivosin urheasti huonettani ja istuin illan olkkarissa toivoen näkeväni ihmisiä, jotta voisin sanoa heihei. Kovin montaa en nähnyt ja muutamalle en alkuillasta tajunnut sanoa. Noh, keskiviikkona jätin tyylikkäästi heille lapun:)

Keskiviikkoaamuna porukat tuli ja ahdettiin auto täyteen. 3 kassista olikin tullut 13 vuoden aikana. Auto oli TÄYNNÄ. Ensin suunnistettiin koululle palauttaan mun avain. Oli haikee hetki pudottaa avain postiluukusta ja jättää siis lopullisesti Lappis siinä samassa. Sit lähdettiin suunnistaan kohti Djurgårdenia. Parin harhaosuman ja tunnelin jälkeen navigaattori oli niin sekaisin, et päädyttiin melkein Tyresööhön asti ennekuin sain järkee sen verta, et nyt on kyl käännyttävä ja katottava laitteelle uus suunta:)

Käytiin siis Junibackenissa, jossa on Astrid Lindgrenin ja Elsa Beskowin kertomuksiin tehtyjä satumaailmoita. Yhdes vaihees istuttiin sellaseen vaunuun joka vei meitä yli erilaisten pienoismaailmojen. Hienosti toteutettu. Lopulta päädyttiin myös Huvikumpuun ja nähtiin ihkaelävä Peppi. Emmu tuntui tykkäävän.

Sen jälkeen siirrettiin auto keskustaan ja lähdettiin jäätelölle GamlaStaniin ja muuten pyöriin ympäriinsä ja kuluttaan aikaa. Siinä vaiheessa kyllä halus ajan kuluvan ja toivoi pian pääsevänsä pois. Tollanen venailu oli vaan kiduttavaa. Lopulta laivaan ja ruoan, taxfreen ja pallomeren kautta nukkumaan. Aamulla ahtauduttiin taas opeliin ja paineltiin täyttä päätä kotiin.

Tänään olen pyörinyt ympäriinsä tietämättä mitä tehdä. Tavarat on autossa purkamatta, kun vien ne suoraan Tampereelle sitten. Mummua voisi mennä katsomaan pian. Äsken poikkesin Harrinkulmassa, tosin eipä sekään enää sen niminen ole, kun on uusi omistaja. Lapsetkin kaupan pihalla oli outoja suurimmaksi osaksi. Kaikki muuttuu mutta ei kuitenkaan. Samoja vanhoja juttuja on ja enhän mä nyt niin kauaa ole poissa ollut.

Nyt ei tiedä mikä on fiilis. Ehkä olen vielä vähä "lomalla" eli en tajua vielä että Suomessa sitä ollaan taas.

Viimeistä viedään.

Istun tässä KThn ATK-luokassa, varmaan aika viimeistä kertaa. Hurjaa. Tästä on tullu kans kuin koti koko koulusta, se tässä vuoden vaihdossa on pahasta, et kaikkeen alkaa oikeesti tottua niin, että niiden jättäminen on paljon vaikeampaa.

Perjantaina käytiin lounaalla Lappiksen raflassa ja sit hyvästeltiin suomalaispojat samas tuoksinassa. Iltapäivällä Hannan kaa mentiin pyöriin kaupungille ja sit illalla vielä katseleen kuvia Hn keittiöön viimestä kertaa. Oli sit aika sanoo hei heit hällekin. Tän päivän jälkeen oli kyl mieli maassa. Ajatus Suomeen paluusta tuntu yhtäkkii tosi vaikeelta, kun on tässä kaikennäkösii kriisei päällä. Pe ilta ja lauantai aamu oli aika apeita, mut sit lauantaina menin vähä tuhlaamaan rahojani ja ostelemaan tuliaisia. Shoppailuterapia auttoi vähän ja mieli oli hieman parempi.

Aattelin viettää rauhallisen lauantai-illan, mut sit lähdinkin yhden jäljellejääneistä suomalaisista, Mikon, korridooriin alotteluihin. Sekalainen seurakunta ruotsalaisii ja muita vaihtareita. Lopulta lähdettiin porukalla (huomasin olevani sit siin sakis ainoo likka...) Slussenin Debaseriin. Kiva paikka taas! Tanssin loputkin huolet pois! Ja niinhän siinä kävi, et onnistuin jotenki päätymään jatkoille ja kotia tulin seuraavana aamuna kymmeneltä. Se on hölmö tunne kun juhlavaatteissa tallustaa asemalle sunnuntaina ja porukka tuntuu katsovan ja huomaavan jo kilometrin päähän et jaahas, samoilla silmillä mennää :)

Parin tunnin aamu-unien jälkeen suuntasin Nordiska Museettiin, ihan jees paikka, mut jos on mahollisuus tehä muuta, suosittelen sitä muuta :). Sit päätin lähteet vähä ajelulle ja menin Lidingön päähän eka metrolla ja sit bussilla. Päädyin johonkin kauniiseen maalaismaisemaan eläinaitauksineen ja upeine merimaisemineen. SiljaLinen alukset rikkoivat kyl vähän tätä kaunista asetelmaa, josta oli pakko ottaa paljon kuvia!

Muuten olen yrittänyt pakata, en tie miten kamat mahtuvat autoon (hups) en tiedä miten sitä onkaan kertynyt niin kauheasti tavaraa! Tänään kävelin Österiltä koululle ja ottelin lisää valokuvia matkanvarrella. Aurinko paistaa, kävin sulkeen pankkitilini, kohta huomaan etten palaa edes tänne koululle enää, illalla jäähyväisillallinen Proffassa Anjan kanssa. Kaikella on alku, mut niin myös loppu ja jos jotain alottaa nii kai se on loppuun asti vietävä iloisesti :)

Elämää Tukholmassa

Kirjottelin tossa moniosaisen selostuksen Ateenasta. Muuten on ollut kaikkea muuta ajateltavaa ja tehtävää, joten en ole kerennyt kirjoittelemaan. Tässä vähän brieffausta mitä ennen ja jälkeen Ateenan on tapahtunut.

Mun synttärit sujui rauhallisissa merkeissä. Pelailtiin yhtä peliä, juteltiin ja syötiin. Mulla oli ainakin mukavaa.

Torstaina (14.5) kirjottelin esseeni loppuun, vain kuullakseni että se on liian pitkä. Noh sain sen kai hyväksytettyä sittenkin. Vikat seminaaritkin oli ja koulu-ura täällä vähänniinkuin ohi. Illalla katsomaan Euroviisujen toista semifinaalia yläkertaan Klle. Syötiin myös An laittamaa maukasta ruokaa ja herkullistä jälkkäriä. Perus arvontapeli myös käynnistettiin ja vietettiin mukavaa iltaa.

Perjantaina mentiin tyttöjen kanssa kiertelemään Söderillä joissain pikkuputiikeissa ja vähän suuremmissakin. Sit vielä Rn kaa keskustaan, koska odottelin Varpua tulevaksi. Hän poikkes matkalla Suomeen lentojen välissä tervehtimässä mua. Ilta meni kaupoilla ja sitten syömässä GamlaStanissa. Mukavaa oli! Illalla ajoissa nukkumaan ennen matkaa, matkasta siis jälkeenpäin.

Takasin tulin keskiviikkona viiden maissa. Siitä sit purkasin s-postisumaa ja Hanna houkutteli mut sille syömään ja viettämään iltaa ennen Allhusetia. Saatiin taas tuttua porukkaa kasaan Hlle ja sit sieltä yhdes Allhusetiin vikaa iltaa viettämään. Ei kovin täynnä, mut olipa kaveireita ja hyvä meno. Juotiin muunmuassa isänmaalle maljoja:) Lopulta vielä naapuriin jatkoille.

Eilinen oli väsy päivä, mutta mentiin urheasti picnicille Djurgårdeniin huonosta säästä huolimatta. Mukavaa chillailua ja hejdåt Riikalle, joka lähtee kohta kans Suomeen. Illalla sitten Hannan ja Kaisun kanssa kävelemään kaupunkia ja kaakaolle GamlaStaniin. Oli haikeaa, sillä Kaisu lähti Suomeen tänään. Tuli kaikkia hyviä muistoja vuoden ajalta mieleen. En vielä itse ole kunnolla tajunnut että tulen kohta myös Suomeen. Ehkä ens viikolla. Toisaalta tajuan sen nyt, mut en osaa sanoa haluanko kotiin vai en. Tietenkin on kiva nähdä kaikkia tuttuja ja sillee, mutta kaipaan tätä vapaata fiilistä mikä täällä on.

Pian aika pistää vuosi pakettiin, mutta täytyy vielä yrittää nauttia vikoista päivistä täällä.

Ateena, Day 5

Keskiviikkona heräsin aamutuimaan ja D lähti kuskaan mua kentälle. Pauliina jäi vielä vähäksi aikaa seikkailemaan Ateenaan. Hyvästeltiin siinä äiti ja se toivotti tervetulleeks uudelleen, kentälle menossa mun ja Dn juttu jatkui yhtä outona kuin koko matkan ajan. P varmaan jo kyllästyi meitin outoakin oudompiin vitseihin :)

Oli outoa taas sanoa moi, vaikka nyt sain juuri tietää et D on tulossa käymään Suomeen elokuussa. Jea. Noh, kortit postiin lentokentällä ja nokka kohti Tukholmaa, matka meni torkkuessa.

Kreikka oli positiivinen yllätys, vaikka en tiennytkää mitä odottaa. Paikallinen opas (oppaat jotka lopulta pääötyi kertomaan aina samoja juttuja :p) oli varmasti positiivinen kokemus, tuli nähtyä muutakin kui perusturisteilua. Tutustuttua mm. kreikkalaiseen liikenteeseen, jossa esim voi hyvin käydä niin, että jakeluauto on parkannut keskelle risteystä toimittaessaan tavaroita, niin, ettei kukaan pääse ohi. Siinä sitten seistään ja toitotellaan torvia. Torvea käytetään myös silloin kun joku ei silmänräpäyksessä osaa lähteä valoista, kun ne muuttuu vihreiksi. Lisäksi hätävilkut on normitapa parkkeerata. Joko niin että parkkaat ne päällä parkkiruutuun, tai päätät parkata keskelle katua käydäksesi esim. kaupassa. Huoh.

Mutta kaikinpuolin mukava kokemus. Lämmin ilma, historia havinaa, modernia Ateenaa ja kertomuksia siitä mitä elämä siellä voi olla.

Ateena, Day 4

Tiistaina otettiin auto ja suunnattiim kohti Sounion niemeä. Siellä oli korkealla kalliolla Poseidonin temppelin jäänteet. Näköalat oli upeat, se on mantereellisen Kreikan eteläisimpiä osia. Matkallakin oli jo upeitä nähtävyyksiä, korkeita vuoria ja merta silmänkantamattomiin. Ja kamera lauloi!

Takasintulomatkalla poikkesimme uimassa yhdessä monista rannoista. Kaikki naapurit ja Dn perhe piti meitä outoina kun haluttiin mennä jo toukokuussa uimaan. Kun sanottiin myöhemmin että oli niin paljon lämpimämpää kuin kotona, ne heti uteli että kauan menee ennenkuin uidaan Suomessa. Siihen tietysti totesin, että itsellä on ollut tapana uida jo toukokuun alkupuolella :) Saatii kuin saatiinkin myös D houkuteltua veteen. Ilma ei ollut kovin lämmin, mutta vesi oli. Vesi oli myös suolaista, minähän en meinaa ole koskaan kovin etelässä ollut, saati rannalla. Joten outoa oli.

Kotimatkalla paikallisen ruoan kautta lepäämään hetkeksi. Sitten poikettiin vielä ostoksilla ja sain napattua pari kuvaa läheisestä olympia-stadionista. Illalla oli illallinen koko perheen ja Gn voimin. Hyvää ruokaa oli tarjolla yllin kyllin! Söin mm. ekaa kertaa jänistä, hui.

Ruoan jälkeen lähettii poikien kaa juomaan paikallista vodka-hunajaa. Oli tiistai-ilta ja taas kaikki paikat täynnä porukkaa, mikä näitä vaivaa? Sen jälkeen kiivettiin Likavitos-kukkulalle katselemaan kaupungin valoja, jotka levittäytyi joka suuntaan. Valokuvat ei tee oikeutta sille kauneudelle mitä kaupungin valot näyttää ylhäältä. Tulee tunnelma että kaikki on alhaalla niin rauhallista, vaikka tietää mikä häslinki siellä on.

Sitten olikin aika hyvästellä G ja ajella haikeana ja väsyneenä kotiin.

Ateena, Day 3

Maanantaina jumituttiin aamusta juttutuokioon. Mutta päästiin kuitenki suhteellisen ajoissa liikenteeseen, ekat rakot alkoi jo muodostua jalkoihin. Piti mennä arkeologiseen museoon, mutta se aukesi vasta myöhemmin, joten tutustuttiin vanhaan teknilliseen korkeakouluun jonka anarkistit yms on koko lailla tuhonnu ihme maalauksilla ja rikotuilla ikkunoilla yms. Täällä on vähä levottoman kuuloista tämä koulumeininki ja kouluilla on mm. immuniteetti, koska ne ei halua poliiseja sinne. Muutenkin kuulosti, ettei poliiseihin olis luottamista. Outoa. No muistatte varmaan vielä ne mellakat tuossa joulun aikaa, mitä täällä oli. Ihmiset on niin erilaisia. Vaikea kuvitella ketään jaksamassa rähinöidä niin kauan meillä. Mut ei sitä ikinä tiedä.

Tän kierroksen jälkee poikettiin tutustuun yhtee aukioon, joka on vähä rikkaampaa aluetta. Siel poikettiin kahvilla, kun eka bongattiin G mukaan taas. Sen jälkeen mentiin museoon kiertelemään. Yllättävän iso museo, huomattavan suuri ja väsyttävä vaasikokoelma ja muita mielenkiintoisia esineitä.

Illalla taas löydettiin K ja kaveri lähipubista ja käytiin juomassa yhdet. Pubit on ihanii, koska niiden terassi on peittynyt kasvillisuuteen ja niissä on mukavan kotoinen tunnelma. Hauskoja paikkoja! Ja taas yksi päivä takana!

Ateena, Day 2

Sunnuntai koitti aurinkoisena hyvinnukutun yön jälkeen. Otimme Dn tyttiksen Kn matkaamme ja lähdimme kohti kuuluisaa maamerkkiä Acropolista. Upeaa! Olin sanaton. Ylhäältä oli upeat maisemat, kaupunki on melko matalaan rakennettu, joten sitä riittää silmänkantamattomiin, jokaiseen kaukaiseen vuoreen asti tai mereen. Sieltä suuntasimme kohti Agoraa ja muita antiikin aikaisia paikkoja. Lisäksi pyörimme Monastirakilla ja kävimme kahvilla sekä Flee Market -torilla yms. Poikkesimme vahdinvaihdossa ja katsomassa muutamia kuuluisia uusi-antiikkisia rakennuksia. Lopulta kotiin hieman lepäilemään ja syömään hyvää kreikkalaista ruokaa.

Illalla menimme sitten Kerameikoksen alueella, tavattiin mm. täälläkin ollut G ja muutama heitin kaveri. Taas saatiin kokea kreikkalaista liikennettä ja parkkaamiskulttuuria, joka vaikuttaa kaaokselta näin pohjoismaalaisen silmässä. Hassua oli, että oli sunnuntai-ilta ja paikat oli aivan täynnä väkeä! Kuka käy sunnuntaisin ulkona? Ilmeisesti nämä. Löydettiin kiva kattoravintola, hyvää musiikkia ja kaunis näkymä yölliselle Acropolikselle. Päivä oli väsyttävä, mutta antoisa!

Ateena, Day 1

Lauantaina aamusta starttasin kohti Arlandaa ja Ateenaa Riikan kautta lentäen. Lennot sujui jo rutiinilla:). Ateenassa kohtasin heti lämpimän ilmamassan ja pohdin että mitä tästä tulee jos lämpötila vielä nousee, onneksi ei. Muuten se päivä meni kentällä Pauliinaa odotellessa, D tuli vähän aiemmin vastaan, niin vaihdeltiin siinä kuulumisia ja muisteltiin menneitä enneko lähdettiin kohtaamaan Ateenan hullu liikenne.

Ilta kului tutustuen heti paikalliseen elämään, kun haimme ruokaa ravintolasta ja siellä oli hirveä häslinki päällä. Söimme perhepiirissä ja ihmettelimme kuinka lämmin oli vaikka oli pilkko pimeää. Myöhemmin vielä tutustumaan Dn tyttöystävään ja tämän kaveriin läheisessä pubissa. Eka päivä oli siis kohdallani pitkä, mutta mukava nähdä kavereita ja heidän perhepiiriään. Talo missä yövyimme oli hieno ja Dn vanhemmat mukavia.

Syndet :)

Taas sitä vanhetaan.

Viime lauantai muuttuikin lopulta iloksi. Mentiin ensin Stora Skugganiin grillailemaan porukalla. Samalla tuli harjoteltua kärrynpyöriä (housut rikkui) ja muita ihme akrobatioita. Lopulta pelailtiin myös frisbeen kanssa. Ihanaa ulkoilua mukavassa seurassa. Illalla päätettiin vielä lähteä Söderille "sofoon". Käytiin yhdessä paikassa juomassa kesäiset drinkit ja toisessa perusoluet. Oikein mukavan oloista seutua oli. Täytyypä yrittää vielä poiketa siellä kaupoilla.

Sunnuntaina olin sitten myös aika aikaansaamattomalla päällä. Leppoisa lokoilupäivä siis. Tosin katselin tietysti jääkiekkoa, kun sitä kerran telkusta tuli. Ruotti pronssille!

Maanantaina hautauduin kirjastoon tekeen esseetäni. Havahduin sieltä kahdeksalta illalla gongin lyödessä kirjastoa kiinni. No sainpahan ainakin tehtyä. Nyt pitäisi vielä kirjotella loppuun, mut ei jaksa. Mieluummin leipoisi kakkua, jota on ihmisille luvannut.

Eilen lisää esseetä. Iltapäivällä oli vaihtareiden "farewell" tapahtuma, jossa siis jotkut koulun puolesta piti puheita meidän läksiäisiksi. Aika hävettävän vähän porukkaa ja ehkä vähän huonosti organisoitu, mutta olipa ainakin hyvää kakkua. Vähän tuli kyl sellanen olo et nyyh, joko tää nyt loppuu, vastahan tämä alkoi!

Koulun jälkeen mentiin Lappiksen rantaan grillailemaan taas suomalaisporukalla. Löydettiin mukava tuulensuojainen poukama ja pistettiin leiri pystyyn. Yli 4 tuntia viihdyttiin ulkosalla, kun oli niin mukava keli, paikka ja seuraa. Illalla mentiin kaverille vielä seuraamaan Euroviisukarsintoja. Tietenkin äänestettiin Suomea ruotsalaisilla liittymillämme:) Hienoa että pääsivät jatkoon.

Illalla siis tulee ihmisiä kylään, kun lupailin kakkua. Pitäis mennä kauppaan ostaan aineksia siihen. Huomenna on vika seminaari ja esseen palautus. Perjantaina tulee Varpu käymään illalla täällä ja muuten pitäisi pakata. Lauantaina starttaa kone Ateenaan! Saas nähä mitä siitäkin tulee:) En oo yhtää kerenny valmistautuun matkaan vielä. Missähän mun liput on:)

Suomalainen!

Ruotsin tentti sitten ohi ja puhti poissa, väsyttää ja tylsistyttää. Eilinen päivä meni lukiessa, tosin illalla oltiin kattomassa Joutsenlampea.

Ihana baletti kertakaikkiaa, vaikka olivatki laittanu onnellisen lopun, höh. Alus kuoro vaikutti epätasaselta, mut kun vauhtiin päästiin niin oli taituruutta ja Odette-Odilen roolin tanssija oli kyllä oikein ihana ja sopiva rooliin. Miehetki pomppi mainiosti. Hieno 3 tunnin pyräys siis.

Tänään näin meitin uuden korridoor-jäsenen. Suomalainen! Oho. Olipa outoo jutella suomeks, luulis et se olis helpompaa ja tulis enempi juttua mut ilmeisesti sit ei :)

Vuoristorataa

Tää viikko on tuntunu vuoristoradalta, vaikka ei edes ole vielä kuin puolessa välissä. Maanantaiaamuna olin pahalla päällä, kun ihmiset ei ollu lähettäny mulle osiaan sittenkään, mut ryhmän palaverin jälkeen huomattiin, et harkka on viimeistelyä vaille valmis, et ei siin nii paniikkia olekaan ja kunhan vaan tehtiin, saatiin kaikki ajoissa valmiiksi. Ilta tosin venyi ja tuli uudelleen väsyneeks ja turhautuneeks, mut hyvä ruoka ja likkaporukalla matsia kattoon, niin mieli parantui.

Tiistaina olin ahkerana koululla kello 8-15 ja sain aikaseksi kaikennäköistä. Mutta, sitten kotio tullessani väsähdin totaalisesti ja kykenin aloittamaan kunnolla lukemisen vasta kello 10 illalla. Säätilakaan ei osannu päättää mitä mieltä se olisi.

Keskiviikkona menin iloisena/väsyneenä luennolle aamusta, kunnes tajusin, ettei sellaista ilmeisesti olekaan, koska s-postit oli jotenki seonnu. Tai sit minä, mistä sitä tietää, mut yleensä luen 10 kertaa päivässä mailit, et ei oo voinu mennä ohi mille päivälle ne on tullu:) Noh sit alko ketuttaan, mut tuli parempi mieli kun päästiin keskusteleen meitin harkasta ryhmän kaa. Tosin huomasin et meil tytöil ja sit meiti pojil oli vähä erilaiset mielipiteet harkasta. Päätettiin siis alkaa tappeleen presiksessä, et saadaan viihdyttävyyttä.

Mukavan harkkapalaverin jälkeen iski taas epätoivo, kun mulle ilmeni et pitää maksaa aika lailla ekstraa et mun Ateenan lentolipuissa, mun sukunimi vaihdetaan "Hannele"sta "Nuora"ksi. Siis virhe saattaa ihan hyvin olla mun oma, mikä eniten ketuttaa. Mut jos kysytään nimet kuten passissa ja sit erikseen etu ja sukunimi, niin enkai mä voi laittaa sukunimekseni Hannelea, enhän? No ikinä ei tiedä, mut ei tää paukku oloo parantanu. No harkkapresis meni sit ihan hyvin, ope sano et hyvää työtä (saas nähä mitä pitää meitin rapsasta).

Illalla sit taas väsähdin, mut jaksoin rahjautua korridoor-illalliselle, kun puolalainen tyttö tarjos puolalaista ruokaa (ja vodkaa). Noh kyl siin niin taas kävi et olin viimesten joukos menos nukkuun yhen-kahen välis muistaakseni. On niin hauskaa rupatella, ja kun tietää et jos väsähtää, sänky on nurkan takana:) Kiva et tälläsii järjestellään täällä. Yritin taas opetella hollantia huonolla menestyksellä ja sit valehtelin yhelle vieraalle olevani pohjois-espanjasta. Meitin hiljaset intialaisetki tuli maisteleen vodkaa, mikä ihmetytti suuresti :)

Totesin myös eilen 5 ruuhkassa tarpoessani, et kiitän onneeni etten asu suurkaupungissa. Tukholman metron ruuhkakin on mulle jo ihan liikaa, panikoin melkein välillä. On se hienoa asua harvaan asutussa Suomessa, treella, jossa ainoo ruuhka on yöbussi keskustasta Herwoodiin. Oon myös aiemmin maininnu varmaan ruotsalaisten unisex-vessoista, joita varmaan on muuallakin. Nyt havainnoin toisen asian, vaikka vessat on merkitty naisen ja miehen kuvilla, täällä ei välitetä kuka niitä käyttää. Jotenki tuntuu et Suomes toisen sukupuolen vessaan mennään vaan jos toiseen on toivoton jono. Tääl lähin vapaa vessa on sun vessa. Ihme vessa-filosofiaa, mut kai tällä voi todistella et tääl sukupuolieroja ei niin haluta näyttää. Olla vaan unisexiä joka suhteessa. Kysymys kuitenki kuuluu, miks niissä on se kyltti sit?

Leipää ja sirkushuveja

Eilen sitten suunnattiin päiväsaikaan porukalla Gröna Lundiin. Oli oikein hieno ilma ja kuuma suorastaan. Tivolis oli paljon porukkaa, mut meitin pelokkaasta porukasta vain kaks kävi yhdes laitteessa. Muuten yks pelas kaikki ampumapelit paikasta ja me loput kaks vaan nautittiin auringosta ja jäätelöstä. Paikka on aika hieno ja täynnä mitä erilaisempia vempeleitä, mutta tulipahan sekin nähtyä ja koettua. Mua nyt ei ainakaan harmita, ettei mihinkää laitteeseen päästy :p

Tivolin ja ruokailun jälkeen löydettiin kiva ranta Djurgårdenista, läheltä Pohjoismaista museoo ja siellä sitten lokoiltiin, pelattiin frisbeetä ja juteltiin hetki jos toinenkin. Ihanan leppoisaa menoa kerrankin. Siinä sai taas huolet ja murheet unohtua ja saattoi keskittyä auringonottamiseen ja hauskaan seuraan. No tottahan toki mä poltin vähä lisää itseäni vahingossa, vaikka oli aurinkorasvaa mukana, mut ehkä mä joskus opin.

Illalla vielä grillailtiin Lappiksessa, muutama muukin naapuri oli grillailemassa. Sitten vielä tehtiin itse jäätelöä ja katottiin Suomen jääkiekkomatsia (ei niin kiva loppuratkasu). Siin vaiheessa totes et elämä huolettomana on oikeestaan vähä liian kivaa:)

Tänään oon yrittäny ryhdistäytyä tehden alustuksen, työhakemuksia ja lukenut ihan vähävähän ruotsia. Odottelen myös harkan osia.... Tosin illalla sitten leivoin sämpylöitä ja kutsuin tytöt syömään ja katteleen TanssiiTähtienKanssa netistä. Sellanen päivä tänään. Huomenna alkaa uusi viikko, keskiviikkoon asti ainakin stressiä luvassa, tai no lauantaihin. Eli keskiviikkona dedis ja presis ja sit lauantaina tentti. Lisäks lisää jääkiekkoo ehkä (jos sydän kestää) ja sit perjantaina balettiin! Sellanen viikko.

Valborg.

Aurinko paistaa ja on lämmin ilma. Kävin tossa jo Lappiksen nurmikolla hengaamas ja käristämäs nahkaani, kun en oo jaksanu tehdä muuta :)

Keskiviikkona ressasin ryhmätyön kanssa, ihan hyvä sinällään, et sain sit jotain aikaiseksi. Toisaalta turhaa, sillä muutkaan ryhmäläiset ei sit kerenny tekeen mitää ja palaveri tälle päivälle peruuntui. Outoa oli kyllä hiippailla vielä 12 aikaan koululla. Varsinkin kuin kaikki ruotsalaiset oli viettämäs jotai kilta-bileitä ympäri kampusta.

Keskiviikkona illalla käytiin myös maan alla vanhassa reaktorissa kuuntelemassa paikallisen teekkarikuoron laulantaa. Yks tuttu laulaa siinä kuorossa ja oli muuten aika ammattimaisen oloista lauleskelua. Kaunista, tosin väsymykseen nähden välillä pitkäveteistä. Akustiikka oli yllättävän hyvä, vähän ehkä kirkkomainen. Sellainen betonikivihöskä se olikin, etten ihmettele.

Eilen oli sitten wappuaatto. Mulla ei ollu aluks ihanhirveetä wappufiilistä, varsinkin kun vielä päivällä istuin luennolla, jossa meitä sitten loppujen lopuksi oli 4 kappaletta. Vieraileva luennoitsija piti luennon silti, jees :) Luennon jälkeen suuntasin junalla kohti Uppsalaa, josta paikansin muut tutut suomalaistytöt.

Mentiin sitten yhteen puistoon pitämään picnicciä ja nauttimaan auringosta. Ihmisiä oli Uppsalassa paljon, meitin puistossa oli oikein joku esiintymislava ja musiikkia, tosin me ei lavalle nähty, kun oltiin sen verran syrjemmässä. Mut kiva päivä ja hauskaa wapunviettoa. Ei kyl nähty ketään tuttuja Uppsalassa, vaikka moni ulkkarikin sinne oli menos wappuaan viettämään.

Eilen oli taas päivä kun ruotsalaiset intoutuu tutustuun. Jotkut pojat tuli aika suoraviivasesti vallottaan meitin vilttejä. Kivaa oli kun sain höpöttää ruotsia taas olan takaa. Yks pappa alkoi puhumaan mulle juna-asemalla kysellen junien lähtöjä yms. Lopulta selvisi, että sillä papalla oli suomalainen äiti, mut ei se oikeestaan osannut yhtään suomea. Kyseli vain "puhutko suomea" :)

Pappa kun siirty puheleen Kaisulle, niin mun luo tuli joku 30-vee mies jutteleen kaikkee. Kyseli mistä päin Suomee ollaan (tajus puheesta) yms, oli itte ollu joskus puoli vuotta Helsingissä. No oli mukava jutella senkin kans. Ihmettelen vaan, miten kaikilla on loppujen lopuksi joku suomalaisyhteys, vaikka kukaan muka ei oikeesti tie Suomesta mitään. Päivän huippu oli yks ruottalaispoika, joka tuli junas et "mä oon nähny sut jossai" ja sit mäkin tajusin et mä oon nähny sen ja sillee ja sit sitä yritettiin selvittää, mut ei ikinä päästy siin 15 minuutin aikana selvyyteen mis ollaan nähty:) Sekavaa.

Mut joo, oltiin 10 aikaan Lappiksessa ja sit vähä aikaa Hannalla. Sit alko väsyttään ja olin jo puol 12 nukkumas. Eli tosi rankkaa wapunjuhlintaa kerrassaan :) Mut hauska päivä oli ei siinä ja tänää ollaan nautittu auringosta, kun ei jaksa ressaa. Sellasta tänne.