Jei, pääsin saunaan! Tosiaan, käyn tossa yliopiston hallilla jumppailemassa ja kappas, siellähän on sauna käytös kaiken päivää, joten eikun jumpan jälkeen löylyihin. Olin onnellinen, pienet asiat tekevät onnelliseksi:) Ehkä se on hyvä suunta elämälle. Vieläkun lisään joogakertoja viikossa, nii musta tulee harmoninen ja tasapainoinen ihminen. Se olisikin ehkä tarpeen.
Viikonloppu on kulunut melko lailla sisälle linnoittautuneena. Jotenkin kun kerrankin olisi aikaa lukea tenttiin, niin sitä haluisi oikeasti lueskella... Eri asia on, onko se ollut kovin tehokasta, tämä minun lukemiseni. Mutta toisaalta, olen nauttinut siitäkin, että välillä saa vaan olla möllöttää, ehkä rahjautua jumpalle, lähiIcaan tai jopa omaan keittiöön:) Perjantaina tosin vierailin arkkitehtuurimuseossa (vapaa pääsy perjantai-iltaisin). Siellä oli näyttely Barcelonan erilaisista, mitä mielikuvituksellisemmista, kohteista, huoh, ehkä mä sinne vielä joskus matkustan kattoon niit omituisuuksia inreallife. Samalla huomasin, että oon samoillu siellä sun täällä, mutta oikeesti jättäny melko suuren osan Tukholman keskustasta huomiotta. Täytyykin joskus tentin jälkeen (no life before), ottaa kamera käteen ja lähtee kävelylle. Osui bussista nimittäin silmiini muutama hieno kohde.
Totesin muuten tos loppuviikosta, ettei parane kauheesti valittaa korridoor-asumisesta, mulla nimittäin on sentään oma huone. Kiinalainen ystäväni (mä oon huono oppiin niiden nimiä, anteeks), totesi, että he asuvat perinteisesti noin kahdeksan henkeä samassa huoneessa, ehkä jopa kerrossängyissä!! Heillä on myös yksi iso kollektiivinen pöytä huoneessa, mutta opiskeluista siellä ei tule oikein mitään. Toisaalta paikka on kai lähellä koulua. On se kiva, että pääsee välillä tänne oman huoneen rauhaan, vaikka meno muuten olisi riehakasta täällä... Tosin samalla hän totesi sarkastisesti, että tämä nyt johtuu vain siitä että heitä kiinalaisia on aivan liikaa:) Oli myös hauska todeta (itse mietti et voiko asiaa ottaa puheeks) että he aika avoimesti puhuvat (ja kritisoivat) sitä että heillä on vaan yks puolue ja se päättää kaikesta ja esimerkiksi sensuroi internettiä yms. Periaatteessa siihen siis mukaudutaan, mutta kritisoidaankin ainakin ulkomailla avoimesti.
Mun ruotsalainen kämppis on tehnyt ilmeisesti päätöksen, että se puhuu vaan ruotsia mulle. Ehkä se on mun kannalta hyvä, nyt vaan pitäis keksii enempi puheenaiheita, ruotsiks:P Hassuinta oli, et hän puhu mulle ruotsia, vaikka sillä oli kyläs kaveri, joka puhu vaan englantia. Niimpä ne keskenään puhu englantia ja mä E:n kans ruotsia (huonolla menestyksellä, mutta minkä sille voi kun toinen alottaa puhuun pelkkää ruotsia). Sekavaa touhua:)
Mä jatkan tutustumista projektin johtamisen ihmeelliseen maailmaan. Nyt alkaa kostautua se, ettei koko periodin aikana lukenu enempi...Kuuteen pisteeseen kuitenki vaaditaan varmaan jo jotain:)
Vi ses! Hejdå.
se o loppu ny
16 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti